Onneksi Suomen korona-strategia muuttui

Kirjoitin 12. maaliskuuta 2020 blogissani, että ”uskon ja toivon, että valmiuslaki otetaan Suomessa käyttöön ja viimeistään ensi viikosta lähtien koulut, päiväkodit, lukiot ja yliopistot suljetaan ennalta määritellyksi ajaksi koronaviruksen rajoittamiseksi.”

8. maaliskuuta 2020 pääministeri linjasi, että ”jätetään spektaakkelit muille”. 12. maaliskuuta 2020 pääministeri Sanna Marin vielä katsoi, että valmiuslakia ei tarvitse ottaa käyttöön. Hallitus vaikutti tuolloin ylimieliseltä ja sinisilmäiseltä koko maailman haastaneen koronaviruksen edessä.

16. maaliskuuta Marinin hallitus päätti, että valmiuslaki otetaan käyttöön ja kaikki mainitsemani tärkeät toimijat suljetaan päiväkoteja lukuun ottamatta. Lisäksi Suomen rajat suljetaan ja tehdään lukuisia muita kovia toimenpiteitä koronaviruksen rajoittamiseksi. Nämä toimet ovat voimassa ainakin 13. huhtikuuta 2020 asti.

Elintärkeät ja laajalti vaaditut toimenpiteet toteutetaan viimein. Annan hallituksen päätöksille täyden tukeni. Sosiaalisessa mediassa usea keskustelija leimasi nämä ratkaisut ennen eilistä panikoinniksi ja politikoinniksi. Samojen henkilöiden mielestä koulujen sulkeminen lienee vastuullinen päätös nyt kun sen on tehnyt Marinin hallitus.

Ajattelen että Suomessa ei olla alamaisia, vaan kansalaisia. Niinpä kysyn, kyseenalaistan ja kannatan sen mukaan, minkä koen oikeaksi. Marinin hallitukselle on ollut tunnusomaista, että päätöksiä ei synny ennen kuin ulkopuolinen paine kasvaa riittävästi. Tämä ollaan nähty Al-Holin leirin suomalaisten tapauksessa, turvapaikanhakijoihin liittyvässä Kreikka-linjauksessa ja nyt valmiuslain käyttöönotossa. Hallituksen ennakointikyky on ollut heikko.

Marinin hallituksen korona-toimenpiteet olisi voinut päättää nopeammin, mutta huomio kiinnittyy vielä enemmän Suomen pitkään epäselvään strategiaan koronaviruksen leviämisen rajoittamiseksi.

Suomen viranomaiset tuntuivat 16.3.2020 asti soveltavan niin sanottua Herd Immunity -strategiaa (laumasuojaus), jota käyttivät myös Iso-Britannia ja Ruotsi. Tässä strategiassa kovia rajoitustoimia ei käytetä. Ajatus on altistaa merkittävä osa väestöstä virukselle ja saavuttaa väestötason immuniteetti. Suomessa laumasuojauksesta puhui suoraan Helsingin pormestari Jan Vapaavuori, kun hän perusteli miksi ei halua sulkea Helsingin kouluja.

Isossa-Britanniassa arvioidaan että laumasuojauksen saavuttamiseksi yli 60 prosentin väestöstä täytyy sairastaa korona. Kriittinen arvio on että kyseisessä strategiassa kuolee enemmän ihmisiä kuin kovien rajoitustoimien strategiassa.

Pohjoismaista koulunsa nopeasti sulkeneet Tanska ja Norja käyttävät Flatten the Curve -strategiaa, jossa käytetään kovia rajoitustoimia virustartuntojen määrän tasaamiseksi, jotta vältetään terveydenhuollon ylikuormittuminen. Näin toimii valtaosa Euroopan maista. 

Jos aiemmin Suomella oli tavoitteena oli laumasuoja niin hallituksen eilen tekemien päätösten perusteella nyt strategiassa on tehty täyskäännös. Hyvä niin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arviointikyky herättää myös ihmetystä. THL arvioi 21. tammikuuta 2020, että koronatartuntojen todennäköisyys Suomessa on hyvin pieni. 24. tammikuuta 2020 THL:stä arvioitiin, että ”yleisesti ottaen ei kannata kauheasti huolestua. Kiinasta saadun taudinkuvan mukaan tämä ei kovin radikaalisti poikkea tavallisesta kausi-influenssasta”. 15. helmikuuta 2020 THL:n asiantuntija arvioi Ylelle, että on epätodennäköistä, että Euroopassa vakituisesti asuvia kuolisi lähiaikoina uuteen koronavirukseen.

24. helmikuuta 2020 Italia reagoi tartuntatapauksiin eristämällä kymmenen kuntaa asukkaineen, jota THL:stä pidettiin ylimitoitettuna ratkaisuna. Vielä 27. helmikuuta 2020 THL arvioi, että ”tällä hetkellä Suomessa ei ole riskiä saada koronatartuntaa”. Vielä 11. maaliskuuta 2020 THL oli sitä mieltä, että yleisötilaisuuksien rajoittaminen on tehotonta. Siitä seuraavana päivänä hallitus päätti ottaa käyttöön yleisötilaisuuksien rajoittamisen. 

Kun koronasta pöly lopulta laskeutuu ja palataan normaaliaikoihin niin täytyy käydä syvällisesti läpi, että miten keskeisten terveysviranomaisten arviot menivät näin pieleen. Kansalaisilla on oikeus kuulla, että mitä strategiaa Suomi sovelsi ennen epidemiaa, sen aikana ja sen jälkeen. Analyysi on tehtävä vastaisen varalle, sillä historiasta tiedämme, että uusia viruksia kyllä vielä tulee.

Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) mukaan koronavirus voi ylittää terveydenhuoltojärjestelmän kapasiteetin. Useimmat Euroopan maat saavuttavat Kiinan Hubein skenaarion maaliskuun loppuun mennessä ja kaikki huhtikuun puoliväliin mennessä. Tämä ennuste koskee siis myös Suomea.

Isossa-Britanniassa terveysviranomaiset ennakoivat koronavirusepidemian jatkuvan kevääseen 2021 asti. Tänä aikana jopa 80 prosenttia brittiväestöstä ennustetaan saavan tartunnan ja heistä 15 prosenttia (7,9 miljoonaa ihmistä) vaatisi sairaalahoitoa. Iso-Britanniassa arviot kuolleiden määrästä liikkuvat sadoissa tuhansissa.

Arvostetun lääketieteen aikakauslehden Lancetin arvion mukaan koronavirukseen sairastuneiden todellinen kuolleisuus on 5,5-5,9 prosenttia, jos oletetaan, että henkilö sai tartunnan 14 päivää aikaisemmin. Kiinan Wuhanissa, josta epidemia sai alkunsa, on Lancetin arvion mukaan voinut kuolla jopa 20 prosenttia sairastuneista.

Näiden tietojen kertominen ei ole pelottelua tai panikointia, vaan realistisen tilannekuvan luomista kansalaisille. Jokaisen on suhtauduttava koronavirukseen vakavasti. Enkä edes käsitellyt tässä koronan merkittäviä vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen.

Kun saman päivän aikana Suomi aikoo ottaa käyttöön valmiuslain ja Ranskan presidentti luonnehtii maansa olevan sodassa niin uskon kaikkien suomalaisten ymmärtävän, että hallituksen päättämät koronaviruksen rajoitustoimet on otettava tosissaan.

Täytyy olla valmius kohdata odottamaton. Ennakoidaan. Itse kunkin lähipiirissä on ihmisiä, jotka tarvitsevat nyt apua. Autetaan. Kaikkeen emme voi vaikuttaa. Rukoillaan.

Me voitamme tämän.

Kuten kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kirjoitti twiitissään niin ”tänään on hyvä päivä muistaa, miten tärkeää työtä sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevät ihmiset tekevät. Toivon jaksamista jokaiselle terveydenhuollon ammattilaiselle tässä haastavassa tilanteessa”.

 

(Alkuperäinen kirjoitus on julkaistu Verkkouutisissa 17.3.2020.)

simonelo

Kahden pojan isä. Espoon kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Vapaata markkinataloutta kannattava tolkun oikeistokonservatiivi. Autoilija. Videopelaaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu