Rakennusala voi nostaa Suomen taloutta

Suomen Pankin kesäkuussa julkaiseman suhdanne-ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa ensi vuonna ennakoitua hitaammin. Uuden ennusteen mukaan talous kasvaa ensi vuonna 1,2 prosenttia, mikä on 0,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin maaliskuun ennusteessa.

Vuonna 2026 talous kasvaa Suomen Pankin mukaan 1,7 prosenttia. Suomen Pankki myös ennustaa asuntorakentamisen vähenevän edelleen jyrkästi.

Rakentamisen lama aiheuttaa nyt Suomen talouden taantuman. Rakennusinvestoinnit ja -luvat korreloivat bruttokansantuotteeseen. Tilastokeskuksen tietojen perusteella ainakin vielä alkuvuodesta rakennusalan tilanne oli erittäin vaikea.

– Asuntorakentamisen romahduksesta on tulossa kaikkia odotuksia jyrkempi. Helmi-huhtikuussa uusia lupahakemuksia asunnoille oli [Tilastokeskuksen mukaan] vain vajaat 4 000 kappaletta, mikä on 32 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Jos rakentamisen tahti ei pian piristy, uudistuotanto uhkaa laskea ennennäkemättömän synkälle tasolle, Suomen Yrittäjien ekonomisti Roope Ohlsbom varoittaa.

Rakennusala kärsii Ohlsbomin mukaan edelleen Suomen talouden kannalta liian korkeasta korkotasosta.

Helsingin väestö kasvoi viime vuonna ennätysnopeasti samaan aikaan kun erityisesti asuntojen uudisrakentaminen on romahtanut. Uusia asukkaita tulee ennätysvauhtia ja uusia asuntoja rakennetaan ennätyksellisen paljon, mikä tulee lähivuosina näkymään Helsingissä asuntopulana. Samoin käy esimerkiksi Espoossa ja Vantaalla, mutta vain hieman pienemmässä mittakaavassa.

Onneksi myös merkkejä myönteisestä käänteestä on olemassa. YIT:n Asuminen-segmentin johtaja ja johtoryhmän jäsen Antti Inkilä pitää markkinatunnelmien viimeaikaista paranemista ”merkittävänä”.

Inkilä arvioi, että koska korot laskevat lähikuukausina lisää, rakentaminen vauhdittuu. Rakentajien lisääntyvän uskalluksen ansiosta asuntoaloitukset voivat Inkilän mukaan vauhdittua vuoden loppupuolella, ja YIT:llä on valmiudet polkaista hankkeita käyntiin. Lisäksi talotekniikkakonserni QMG arvioi, että asuntorakentaminen alkaa elpyä.

Uudisrakentamisen lisäksi Suomessa tarvitaan myös enemmän korjausrakentamista. Kiinteistöliiton ja Rakennusteollisuuden arvion mukaan asuinrakennusten korjaustarve on tällä hetkellä noin kahdeksan miljardia euroa vuositasolla. Korjausrakentamisessa on paljon kyse myös talotekniikka-alasta, joka on markkina-arvoltaan vuositasolla noin 6,4 miljardia euroa.

EU:n uusi rakennusten energiatehokkuusdirektiivi on hyväksytty, ja tiukentuneet energiatehokkuusvaatimukset täytyy saada osaksi kansallista lainsäädäntöä kesään 2026 mennessä, mikä tarkoittaa uuden lain valmistelua. Muutoksia tulee myös esimerkiksi korjausrakentamista ja energiatehokkuutta koskeviin rakentamismääräyksiin.

Korjausrakentamisen jälkeen rakennusten on käytettävä entistä vähemmän energiaa, mikä asettaa korkeita vaatimuksia esimerkiksi uudelle talotekniikalle.

Suomessa asuinrakennusten energia-avustus vauhditti erityisesti lämpöpumppujen ja lämmöntalteenottojärjestelmien asentamista sekä öljylämmityksestä luopumista. Avustusta saaneissa hankkeissa, joissa luovuttiin kiinteistökohtaisesta öljylämmityksestä rakenteellisten parannusten lisäksi, päästöt vähenivät pientaloissa 90 prosenttia ja kerrostaloissa 85 prosenttia.

Yli kolmannes EU:n kasvihuonekaasupäästöistä tulee rakennuksista, joten rakennusten energiatehokkuuteen panostaminen on yrityksille merkittävää liiketoimintaa. Direktiivin tavoitteena on päästötön rakennuskanta viimeistään vuonna 2050. Jäsenvaltiot määrittävät itse päästöttömän rakennuksen määritelmän uudis- ja korjausrakentamisessa.

Ympäristöministeriö kannatti energia-avustusten jatkamista viime syksyn budjettiriihessä, mutta hallitus on ainakin toistaiseksi päättänyt olla jatkamatta avustusta. Isännöintiliiton tuoreessa Energiabarometrissa lähes 80 prosenttia isännöitsijöistä arvioi, että avustusten merkitys energiatehokkuushankkeiden toteuttamiseksi kasvaa.

Hallitusohjelman mukaan sähköautojen latausmahdollisuuksien asentamista taloyhtiöihin helpotetaan, ja tämän vuoden valtion talousarvion mukaan ”toimia rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseksi ja rakennuskannan elinkaaristen hiilidioksidipäästöjen pienentämiseksi” jatketaan. Nämä kirjaukset ovat ristiriidassa hallituksen päätöksien kanssa.

Konkreettisia ratkaisuja olisivat kotitalousvähennyksen laajentaminen taloyhtiöiden osakkaille ja asuinrakennusten energia-avustusten jatkaminen. Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) on todennut, että rakennusalan kohtuullisessa elvytyksessä olisi järkeä, sillä ala näkyy poikkeuksellisen voimakkaasti verotuloissa.

Ministeri Mykkäsen ajatukset tietäen oli pettymys, että hallitus ei huhtikuun kehysriihessään päättänyt talotekniikka-alan uutta kasvua vauhdittavista toimenpiteistä. Hallituksen kehysriihessä päättämä kotitalousvähennyksen supistaminen voi ensi vuonna vähentää remonttien määrää.

Nyt on tärkeää, että hallitus kohdentaa kotitalousvähennyksen supistamisen tavalla, joka aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa korjausrakentamiselle. Talotekniikka-alan kasvun merkittävin moottori eli vihreä siirtymä jatkuu voimakkaana, joten luottamus uuden nousun tuloon on kuitenkin vahva.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtama hallitus ei saavuta työllisyystavoitteitaan ilman menestyvää rakennusalaa ja ilmastotavoitteitaan ilman uudenaikaista talotekniikkaa. Hallituksen kannattaa jatkaa rakennus- ja talotekniikka-alan tilanteen tarkkaa huomioimista ja olla valmis toimenpiteisiin uuden kasvun vauhdittamiseksi.

 

(Alkuperäinen kirjoitus on julkaistu Verkkouutisissa 22.6.2024.)

simonelo
Kokoomus Espoo

Perheenisä. Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Länsi-Uudenmaan varavaltuutettu. Oikeistolainen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu