Vihreiden tekopyhyys paistaa läpi

Ruotsissa ja Suomessakin on kohistu sosialidemokraattisen pääministerin Stefan Löfvenin lausunnosta, jonka hän antoi Ruotsin yleisradioyhtiölle SVT:lle keskiviikkoiltana:

– Jos on maahanmuuttoa, johon liittyy suuria vaikeuksia integraatiossa, siitä seuraa sosiaalisia jännitteitä yhteiskuntaan, eikä se ole hyvä, Löfven linjasi viitaten Ruotsia järkyttäneeseen jengiväkivaltaan, jota on esiintynyt kaupunkien maahanmuuttajavaltaisissa lähiöissä.

Pääministeri Stefan Löfvenin linjauksen on tuoreeltaan arvioitu aiheuttavan jopa hallituskriisin, sillä Löfven johtaa Ruotsin vähemmistöhallitusta yhdessä ympäristöpuolueen kanssa. Löfvenin toinen hallitus on ollut vallankahvassa tammikuusta 2019 lähtien.

Sosialidemokraattien tiukentuneet näkemykset maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta olivat ympäristöpuolueen tiedossa jo silloin kun he muodostivat vähemmistöhallituksen. On ympäristöpuolueelta valheellista vaikuttaa nyt järkyttyneeltä pääministeri Löfvenin puheista.

– On täysin ratkaisevaa, että otamme maahan vain niin monta ihmistä kuin pystymme integroimaan. Ihmisten, jotka tulevat tänne, täytyy tehdä osansa tässä yhteiskunnassa. Eikä siinä ole mitään ihmeellistä, koska sitä hekin haluavat, Löfven linjasi jo tammikuussa 2020. Vain 5-10 vuotta aikaisemmin Löfvenin esittämää linjausta olisi Ruotsissa pidetty maahanmuuttoon kielteisesti suhtautuvan ihmisen näkemyksenä, jota myös ympäristöpuolue olisi kavahtanut.

Itseasiassa ympäristöpuolueella olisi ollut aikaa järkyttyä jo vuosien ajan. Stefan Löfven linjasi esimerkiksi toukokuussa 2018, että Ruotsi oli edeltävinä vuosina ottanut liikaa turvapaikanhakijoita maan väkilukuun suhteutettuna.

Löfvenin ensimmäinen hallitus tiukensi Ruotsin turvapaikkapolitiikkaa vuoden 2015 siirtolaiskriisin myötä. Syy lakien ja asetusten tiukentamiselle on tietysti ilmeinen. Ruotsiin saapui kiivaimmillaan vuonna 2015 yli 160 000 turvapaikanhakijaa, joka on OECD:n arvion mukaan kaikkien aikojen suurin määrä suhteessa väkilukuun, kun tarkastellaan mitä tahansa valtiota.

Jos ruotsalaisia vihreitä kammoksuttaa Löfvenin puheet, niin ei muuta kuin hallitusta kaatamaan. Muu on silkkaa retoriikkaa ja moraalisäteilyä.

Siinä Stefan Löfven on oikeassa, että ”jos emme onnistu integraatiossa ja meillä on laajaa maahanmuuttoa, siitä seuraa suurempi riski tällaisille ongelmille, joita nyt näemme”. Kaupunkien lähiöiden jengiväkivalta ja Malmössä elokuun lopussa tapahtuneet mellakat ovat oire siitä, että on ryhmä maahanmuuttajataustaisia nuoria, jotka eivät ole halunneet kotoutua ja sopeutua ruotsalaiseen yhteiskuntaan.

Epämiellyttävän aiheen maton alle lakaiseminen vie ongelman pois silmistä, mutta itse ongelma ei katoa mihinkään. Tämän Stefan Löfven on viime vuosien aikana viimein ymmärtänyt, mutta ympäristöpuolueen punavihersokeus estää myöntämästä todellisuutta.

Sosialidemokraatit ja kokoomus ovat esittäneet Ruotsiin tulevien pakolaisten määrälle ylärajaa. Samoin tulisi toimia myös Suomessa. Meillä tolkun oikeiston on otettava aloite käsiinsä, kun puhutaan ja linjataan maahanmuutosta. Oli keskusteltavana oleva maahanmuuton ilmiö sitten myönteinen tai kielteinen, niin kokoomuksella on oltava ratkaisut jokaiseen asiakysymykseen. Epämiellyttävätkin totuudet on uskallettava sanoa ääneen ja sitten linjattava, että miten asia hoidetaan.

Ruotsalaisia ja suomalaisia vihreitä yhdistää, että malkaa ei nähdä omassa silmässä.

Vihreät ovat väittäneet kannattavansa sukupuolten välistä tasa-arvoa. Vihreät ovat väittäneet vastustavansa poliittisia virkanimityksiä.

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari julkaisi Instagramissa kuvan lastenvaunujensa kanssa pääministerin virka-asunnolta Kesärannasta. Kuvaan liitetyssä tekstissä Kari toteaa, että ”jos olisin edellisten hallitusten aikana tullut Kesärantaan huutavan vauvan kanssa, se olisi voinut olla ’vähän’ ahdistavaa. Nyt on eri meininki”. Kuvaan on liitetty myös teksti ”sisterhood”, mikä tekee selväksi, että Kari katsoo naisten suhtautuvan miehiä paremmin lastenhoitoon.

Twitterissä kokoomuksen kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen ihmetteli Karin viestiä, että ”eikö tämä ole aika rumaa monia miespoliitikkoja kohtaan? Ei kai lapsimyönteisyys katso sukupuolta?”

Sukupuolten välisen tasa-arvon ritareiksi itsensä ristineet vihreät eivät nähneet Karin viestissä mitään ristiriitaista. Vihreiden varapuheenjohtaja Jaakko Mustakallio syytti Grahn-Laasosta Karin some-päivityksen lavastamisesta ”omaan agendaansa sopivaksi”.

Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo kutsui vuonna 2016 poliittisia virkanimityksiä ongelmaksi. Poliittisia virkanimityksiä arvostelivat kovin sanoin myös puheenjohtajina toimineet Ville Niinistö ja Touko Aalto. Ohisalo ilmeisesti katsoi alkuvuodesta 2020, että ongelmaa ei enää ole, kun hän nimitti vihreän Kirsi Pimiän sisäministeriön kansliapäälliköksi. Ohisalon epäilleen junailevan nyt toistakin poliittista virkanimitystä Keskusrikospoliisin (KRP) päälliköksi.

Kumpaakaan tekoa vihreät eivät ole pyytäneet anteeksi. Kaiketi siksi, että vihreät nyt vain ovat meitä muita parempia ihmisiä, ja kun parempi ihminen toimii niin silloin käytössä on eri säännöt kuin meillä muilla ihmisillä. Vihreiden tekopyhyys paistaa läpi.

– Mikään muu puolue ei yhtä innokkaasti heristä paheksunnan sormea muille, eikä mikään muu puolue toimi yhtä härskisti vastoin kaikkea sitä, mitä itse opettaa,  kuten kokoomuksen kansanedustaja Wille Rydman kirjoitti Facebookissa tammikuussa 2020.

 

(Kirjoitus on julkaistu alunperin Verkkouutisissa 12.9.2020.)

simonelo

Kahden pojan isä. Espoon kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. Vapaata markkinataloutta kannattava tolkun oikeistokonservatiivi. Autoilija. Videopelaaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu