Voittavatko nämä puolueet eduskuntavaalit?

Eduskuntavaalien varsinainen vaalipäivä on 2. huhtikuuta 2023. Virallinen puolen vuoden kampanja-aika on jo alkanut, joten on aika esitellä arvioni neljän suurimman eduskuntapuolueen maaliintulojärjestyksestä tulevissa eduskuntavaaleissa.

Samalla arvioin, mitkä puolueet todennäköisesti osallistuvat tulevaan hallitukseen. Viime kuntavaaleja ennen tein vastaavan kannatusarvion kaikista eduskuntapuolueista.

Kuntavaaleja ennen arvioin oikein kaikkien muiden eduskuntapuolueiden paitsi keskustan ja perussuomalaisten sijoitukset. Arviostani poiketen perussuomalaisten sijaan keskusta oli kuntavaalien kolmanneksi suosituin puolue. Yliarvioin perussuomalaisten menestyksen ja aliarvioin keskustan mahdollisuudet. Saa nähdä, käykö näin tällä kertaa.

Olen toiminut kansanedustajana yhden kauden ajan ja toimin kaupunginvaltuutettuna kolmatta kautta, mutta sitäkin enemmän arvioni eduskuntavaalituloksesta perustuu yleispoliittiseen kokemukseeni, vainuuni ja puolueiden kannatusarvioihin.

Kokoomus

Puolueet seuraavat kaksi kertaa vuodessa julkaistavaa puoluebarometria vielä tarkemmin kuin kerran kuukaudessa julkaistavia puoluekannatusmittauksia. Keväästä 2019 lähtien kokoomuksen suosio on puoluebarometrissa noussut 12 prosenttia. 4. marraskuuta julkaistussa tuoreimmassa puoluebarometrissa kokoomukseen suhtauduttiin kaikista puolueista myönteisimmin: 47 prosenttia vastaajista suhtautui melko tai erittäin myönteisesti kokoomukseen.

Eduskuntavaaleja edeltävän syksyn puoluebarometrin suosituin puolue on ollut seuraavien eduskuntavaalien suurin puolue vuosina 2011, 2015 ja 2019. Lisäksi kokoomus on ollut puoluekannatusmittausten suosituin puolue toukokuusta 2021 lähtien. Kokoomus oli suurin puolue kuntavaaleissa kesäkuussa 2021 ja aluevaaleissa tammikuussa 2022.

Porvarien perusta näihin eduskuntavaaleihin on kaikilla mittareilla katsottuna vahvassa kunnossa. Maailmanpoliittinen tilannekin suosii perinteistä kypäräpappipuoluetta. Kokoomus on eduskuntavaalien suurin puolue, jos se ei epäonnistu vaaliviestinnässä ja ehdokasasettelussa. Kokoomusta vaanii puolueen vanha vihulainen eli ylimielisyys.

Puheenjohtaja Petteri Orpo on todennäköisin Suomen seuraava pääministeri, mutta äänestäjien pitäisi olla tuloksesta sen verran varpaillaan, että liikkuvatkin äänestäjät innostuvat ratkaisemaan pääministerivaalia. On huomionarvoista seurata, lähteekö kokoomus eduskuntavaaleihin korostaen vaaliviestinnässään puheenjohtaja Orpoa vai laajemmin puoluejohtoa? Mitkä asiat nousevat tärkeimmiksi kysymyksiksi, jos kokoomus on päättämässä hallituskumppaneistaan?

Perussuomalaiset

Puoluekannatuksen osalta perussuomalaisten päävastustaja on maaseudun valtapuolue keskusta, mutta näyttää siltä, että eduskuntavaaleissa perussuomalaiset lyövät keskustan valtakunnallisesti helposti, vaikka epäonnistuivatkin siinä viime kuntavaaleissa ja aluevaaleissa. Kun inflaatio jatkaa laukkaansa, niin perussuomalaisilla on eväät nousta eduskuntavaaleissa protestivaihtoehtona jopa sosialidemokraattien ohi toiseksi suurimmaksi eduskuntapuolueeksi.

Peruskysymys on, taitavatko perussuomalaiset sanan säilän ja onko puoluejohdosta innostamaan mahdolliset kannattajat äänestämään asti? Onko sanottavaa, heräävätkö maakunnat? Kokoomus on osannut tehdä politiikkaa perussuomalaisia taitavammin, mutta perussuomalaisetkin hyötyy vaaleissa oppositioasemasta.

Ruotsidemokraattien menestys länsinaapurissamme osoittaa, että oikein kohdennetulla viestillä ja hedelmällisellä maaperällä perussuomalaistenkin eduskuntavaalikannatus voi olla puoluekannatusmittauksia vahvempaa. Ruotsidemokraatit ovat suitsineet kovinkin ottein puolueensa möläyttelijöitä takavasemmalle, mutta perussuomalaisilla suurin riski on omien eduskuntavaaliehdokkaiden mediassa kohua ja äänestäjissä kauhua herättävät puheet. Istuvia kansanedustajia haastavilla ehdokkailla on suuri kiusaus olla aatteellisesti puhtaampia ja teräväkielisempiä.

Epäilen, että suurin kipukohta kokoomuksen ja perussuomalaisten välillä hallitustunnusteluissa olisi suhtautuminen työperäiseen maahanmuuttoon. Jos perussuomalaiset haluaa olla vain maahanmuuttovastainen puolue niin tulevassa hallituksessa heidän paikkansa ottavat sosialidemokraatit.

Tuoreimmassa puoluebarometrissa 43 prosenttia vastaajista suhtautui melko tai erittäin myönteisesti sosialidemokraatteihin. Puheenjohtaja Sanna Marinin ajan parhaista luvuista on tultu puoluebarometrissa alaspäin, mutta pääministeripuolueeksi demarit ovat onnistuneet pitämään suosionsa puoluekannatusmittauksissa hyvällä tasolla.

Puoluebarometrin mukaan terveyspalveluiden ongelmat, työllisyys ja tasa-arvo kiinnostavat demariäänestäjiä, joten Marinin johdolla vaaliviestintä keskittynee näihin aiheisiin ulko- ja turvallisuuspolitiikan sijaan.

Demarit näyttävät yhä puolueena vahvemmalta kuin koskaan sitten Paavo Lipposen pääministeriaikojen, mutta taivaalla on synkkiä pilviä. Eduskuntavaaleissa demareiden turmioksi voivat tulla inflaatio ja Marinin hallituksen loppukauden sisäiset tukkanuottaset. Perussuomalaiset on puoluekannatusmittauksissa vain alle parin prosenttiyksikön verran takamatkalla, joten kaarteessa ennen vaaleja demarit saattavat jäädä kolmanneksi.

Demarien kannalta on myönteistä, että punavihreät puolueet vasemmistoliitto ja vihreät ovat hallitustaipaleensa myötä aiempaa heikompia.

Demareiden voitonmahdollisuudet lepäävät ennen kaikkea Sanna Marinin harteilla. Kuinka usea suomalainen todella haluaa, että Marin jatkaisi Suomen pääministerinä? Suomessa seuraavan hallituspohjan sanelee ennen kaikkea vaalitulos. Jos kokoomus ja demarit ovat eduskuntavaalien suurin ja toiseksi suurin puolue niin todennäköisesti syntyy sinipunahallitus, jolloin demarit haluavat muassa valtiovarainministerin ja ulkoministerin salkut. Katson, että perussuomalaisilla on kuitenkin mahdollisuudet estää demarien salkkuhaaveet.

Keskusta

Keskustalla on ollut tällä eduskuntakaudella kolme puheenjohtajaa: Juha Sipilä, Katri Kulmuni ja Annika Saarikko, joista viimeisimmän tehtäväksi annettiin nostaa keskustapuolue historiallisesta kannatuskuopastaan. Suomen valtiontaloutta sopeuttaneen Juha Sipilän hallituskauden jälkeen keskustan on ollut vaikeaa työntää sormensa uskottavasti punamultaan.

Helsingin Sanomien teettämässä tuoreimmassa puoluekannatusmittauksessa keskustan kannatus oli 10,1 prosenttia. On mahdollista, että keskusta putoaa vielä puoluekannatusmittauksessa alle kymmenen prosentin, jota voi pitää henkisenä kipurajan Suomen poliittisen historian kenties merkittävimmälle puolueelle. Keskusta on hukannut linjansa ja äänestäjänsä.

Taitavana puhujana tunnettu Saarikko ei ole saanut keskustan liekkiä hehkumaan, vaan keskustaa odottaa Suomen itsenäisen historian heikoin eduskuntavaalitulos. Jopa kolmasosa keskustan kansanedustajista päättää tehtävänsä eduskunnassa. Vaalitappion seurauksena keskusta valitsee seuraavan eduskuntakauden alkutekijöiksi puolueelle uuden puheenjohtajan. Keskusta on tällä hetkellä puolue vailla tarinaa, mutta taitoa on vielä kuin pienessä kylässä. Oppositiokausi voi saada keskustankin liekin taas hehkumaan.

Lyhyesti todettuna muiden eduskuntapuolueiden maaliintulojärjestys on seuraavanlainen: Vihreät, vasemmistoliitto, rkp, kristillisdemokraatit ja liike nyt. Näillä puolueilla kannatusmuutokset ovat vähäisiä vihreitä lukuun ottamatta, joka voi menettää useamman eduskuntapaikan, mikä johtaisi pian Maria Ohisalon puheenjohtajakauden päättymiseen.

Jos Suomeen muodostetaan sinipunahallitus niin siihen kuuluvat kokoomus, demarit, vihreät (tappiosta huolimatta) ja rkp. Liike nytin osalta katsottavaksi jää, että lepääkö puolueen menestys vain Hjallis Harkimon uusimaalaisilla harteilla vai voiko esimerkiksi savolainen Panu Peitsaro nostaa puolueen kannatusta? Harkimo on sanonut haluavansa hallitukseenkin ja politiikassa on aina tilaa myös yllätyksille.

(Alkuperäinen kirjoitus on julkaistu Verkkouutisissa 21.11.2022.)