Vantaalla pitää toteuttaa terapiatakuu

Koronan aikana sosiaalinen eristäytyminen, lisääntynyt työttömyys ja epävarmuus tulevaisuudesta ovat heikentäneet hyvinvointia sekä lisänneet ja syventäneet mielenterveydenhäiriöiden oireilua. Samaan aikaan mielenterveyspalveluiden saatavuus on heikentynyt. On välttämätöntä ryhtyä toimiin, jotta ihmiset saavat tarvitsemansa avun ajoissa. Myös läheisten tarvitsema tuki pitää huomioida.

Erityisesti työikäisten ja nuorten mielenterveysperusteisten sairaseläkkeiden nopea kasvu on hälyttävää ja vaatii reagointia.

Uudelleen rakennettaessa Vantaata on erityisen tärkeää panostaa mielenterveyspalveluiden saatavuuteen ja vaikuttavuuteen. Kun haluamme rakentaa sosiaalisesti kestävää ja oikeudenmukaista Vantaata on tärkeää, että pidämme huolen siitä, että kaikki saavat tarvitsemansa avun ajoissa ja ketään ei jätetä yksin. Se on myös edellytys talouskasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin edistämiselle.

On oleellista, että pikimmiten Vantaan mielenterveyspalvelut saadaan toimimaan siten, että ihmiset pääsevät pois jonoista ja saavat tarvitsemansa avun.

Jo ennen koronaa huoli riittävistä mielenterveyspalveluista keräsi nopeasti yli 50 000 kannatusilmoitusta Terapiatakuu-kansalaisaloitteelle, joka on edelleen eduskunnan käsittelyssä. Vantaalla ei ole varaa odottaa kansalaisaloitteen valiokuntajarrutusta kuntalaisten terveyden kustannuksella.

Terapiatakuu aloitteessa hoidon tarve arvioitaisiin välittömästi apua haettaessa, ja oireen mukainen hoito aloitettaisiin kuukauden sisällä.

Helsinki on päättänyt, että kaupunki pyrkii toteuttamaan terapiatakuun jo ensi vuonna. Päätöksen myötä Helsingissä perustason mielenterveyspalveluihin pääsee kiireettömissä tapauksissa kahden viikon kuluessa. Lisäksi Helsinki on ottanut käyttöön lyhytpsykoterapian palvelusetelin, jolla nuori tai aikuinen voi saada 10–20 kertaa psykoterapiaa.

Vantaan on syytä ottaa mallia naapurikunnastaan Helsingistä.

Vantaalla terapiatakuun toteuttamiseen on otettava mukaan järjestöt, joissa on mittava määrä sairauskohtaista asiantuntijuutta, osaamista ja kykyä kohdata ihmiset matalalla kynnyksellä. Kun koronan ensimmäinen aalto tuli Suomeen ja sulki terveydenhuollon palveluita, oli järjestöjen tarjoama apu monelle mielenterveyden kanssa tukea tarvitsevalla ainoa saatavilla ollut tuen muoto.

Syömishäiriöliiton ja sen jäsenjärjestön Etelän-SYLIn aktiivina ja vapaaehtoistoimijana tiedän, että mielenterveysjärjestöt tuovat monelle välttämättömän avun ja tuen.

On välttämätöntä, että Vantaalla mielenterveysjärjestöille taataan riittävät toimintaedellytykset kuntalaisten palveluiden täydentämiseksi. Järjestöjen rahoituksesta ei ole varaa leikata.

On myös tärkeää, että Vantaa työnantajana panostaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten mielenterveysosaamiseen. Se edistää haavoittuvassa asemassa olevien potilasryhmien hoitoon pääsyä ja hakeutumista sekä hoitomyöntyvyyttä.

Tulevan valtuustokauden aikana Vantaalla tehdään tärkeitä päätöksiä siitä, miten ennaltaehkäisevät ja matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut järjestetään. Kuntatalouden heikossa tilanteessa on tärkeää löytää ratkaisuja, jotka luovat hyvinvointia kestävällä tavalla. Panostamalla perustason mielenterveyspalveluihin voidaan saavuttaa niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin kannatettavaa terveyshyötyä.

Sina Nordman, vantaalainen kuntavaaliehdokas (kok)

+1
SinaNordman
Kokoomus Vantaa
Ehdolla kuntavaaleissa

Olen sote-alalla toimiva yrittäjä ja Pohjois-Pohjanmaalta junan tuoma vantaalainen. Koulutukseltani olen terveystieteen maisteri ja bioanalyytikko. Asun perheeni kanssa Hämeenkylässä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu