Sukupuolineutraali maailma

Sukupuolineutraali lapsuus antaisi lapsille mahdollisuuden luovaan elämään. Sukupuolineutraalisuus ei tapa lapsesta luontaista keksijää; kun ihmistä ei opetettaisi mieheksi tai naiseksi, silloin hänelle jäisi aito mahdollisuus keksiä ihan itse, mihin muuhun alapäätä voi käyttää kuin pissimiseen.

Miehisyys on sitä, että mieheksi opetettu on kasvatuksen ja ehdollistamisen keinoin saatu reagoimaan miessukupuolisesti asioihin ilman, että opetettu mies-yksilö tarvitsisi mies-reagointiin naista; Mies-puolinen julistaa miehisyyttään kaikessa sellaisessa toiminnassa, joka ei nouse suoraan ihmisen lahjakkuudesta, vaikka sitä tarvittaisiin ainoastaan tasavertaisessa sukupuolisuhteessa.
Sama pätee tietysti femakoihinkin, jotka ovat niin ehdollistuneita alapäähänsä, että siitä on kehittynyt naisen aivojen kaikkia toimintoja ohjaava yliminä, jolloin nais-puolinenkaan ei kykene elämään kovinkaan kyvykästä elämää.

Mies- ja naiskuvan ylläpitäminen vie suurimman osan ihmisen energiasta ja varallisuudesta; miehisyys ja naisisuus vaatii ihmistä kuluttamaan huomattavan määrän tuloistaan uskotellun minäkuvan esillä pitämiseen, jolloin ihmisen ihmisyys on ihmiselle ainoastaan keppihevonen, jolla sekä miehet että naiset kerjäävät armoa ja sääliä vain silloin, kun he ovat jääneet kiikkiin muiden pettämisessä;

Sekä mies että nainen ylpeilevät miehisyydellään ja naisisuudellaan, vaikka missään ei edes näkyisi toista sukupuolta; kyseessä on todellakin päivän selvä pavlovilainen ehdollistuma, missä havaitaan sukupuolisuuteen liittyvä reaktio ilman, että se tarvitsee toista sukupuolta.

Jopa murrosiän kriisi on pelkästään uskonnollinen tapahtuma. Jos ihminen saisi kasvaa ilman sukupuolirooliin pakottamista, niin silloin hän ei voisi kokea mitään vaikeutta murrosikää eläessään; murrosiän kriisi on puhtaasti uskonnollista propagandaa; Pojille ja tytöille luodaan jo ennen murrosikää odotuksia, että heidän pitää sitten alkaa sekoilla, kun heille alkaa karvat kasvamaan…

Murrosiässä sekoilu on tavanomaista barbaaristen heimojen keskuudessa, missä nuori ihminen vihitään aikuiseksi vain ruumiillisen kärsimyksen kautta. Tuon siirtymäriitin peruspilarina on uskonnollisuus, minkä uskomuksiin kuuluu, että nuori ei voi kokea aitoja tunteita, jollei hän tee itselleen väkivalta tai jos aikuiset eivät tee nuorelle väkivaltaa.

Uskonnon mukaan murrosikä vihkii ihmisen tunteelliseksi elukaksi, jonka ei ole lupa epäillä mitään uskonnollista uskomusta. Koko lapsuuden ajan papit ja pappien nykyajan vastikkeet (poliitikot ja psykologit) ovat pyrkineet karsimaan lapsesta luovuuden ja leikkimelisyyden (älyn).
Tuon kasvatuksen kliimaksi on juuri murrosiän vaiheille luotu siirtymäriitti, jolla nuori saadaan lopullisesti uskomaan, että ihmisen osana on vain ja ainoastaan tunteilu. Uskonnot jopa julistavat kirjoituksissaan, että oma äly on syntiä Jumalaa vastaan, — koska jos lapsenmielistä älyä ei alistettaisi tunteilulle, niin silloin papit ja imaamit kuolisivat nälkään.

On äärimmäisen brutaalia opettaa nuorille, että heidän kuuluu sekoilla murrosiässä; että murrosiässä nuorella ei ole omaa tahtoa käyttäytyä ihmismäisesti, vaan hänen kuuluu sekoilla. Murrosiän kriisi ei ole psykologinen käsite, vaan se on uskonnon uskomus.

Murrosiässä sekoilevat eivät tarvitse psykologista apua, vaan heidät pitäisi ohjata pappien pakeille. Tosin sillä ehdolla, että papeille on ensin tehty täysin selväksi, että ihmisen mihinkään ikäkauteen ei kuulu minkäänlainen sekoaminen.

Uskonnot ateismi mukaan lukien vaativat miehiä ja naisia kasvattamaan lapsista tunteellisia hölmöjä, joiden pitää ajatella kaikki sukupuolittuneesti. Sukupuolineutraalia lapseutta voivat vastustaa vain hyvin koulutetut miehet ja naiset, joilta kuluu vähintään kolmas osa työelämän tuloista tai sossun rahoista opetetun minäkukuvan ylläpitämiseen.

Ihminen on luonnostaan vaatimaton, jolla ei ole mitään vaikeutta elää hyvää elämää. Mutta jos ihmiselle on ohjelmoitu alapää yläpäähän, niin silloin hän ei voi muuta kuin vollottaa rahapulaa. Ihmisen maailmasta tulisi ihmeellinen paikka kaikille elää, kunhan vaan päästäisiin eroon tarpeettomasta opetuksesta.
Kysyä sopii, miksi lapsille ei opeteta yhtä tarmokkaasti filosofiaa kuin sukupuolitettua maailmaa, — vaan sen sijaan aikuiset pyrkivät kitkemään lapsista luontaisen utelaisuuden, joka ilmenee esimerkiksi ”tyhminä” kysymyksinä aikuisille!

Sukupuolisesti kasvatetut julistavat uskonnollisia uskomuksia, joita ei ole syytä epäillä. Mutta heidän uskonsa on keinotekoista; Aito usko antaa ihmiselle vakuutuksen siitä, että kyllä ne lapset ihan itse löytävät oman sukupuolisuutensa. Aito usko ei vaadi uskonnollisia uskomuksia.

Pelkurimainen, uskonnollinen usko vaatii miehiä ja naisia tappamaan lapsista luovuuden, jotta lapsista kasvaisi hyvin ehdollistettuja sukupuolia. Uskonnollisuus on miehisyyden keksintö; Yhteiskunta on uskonnollinen yhteiskunta silloin, kun se on maskuliininen ja miehisyyttä korostava. Mies on uskonto itsessään, periuskonto:Perinteiset uskonnot, kuten islam, juutalaisuus ja kristinuskonto, ovat ainoastaan miesuskonnon kulisseja, jotta miehen ei tarvitsisi hävetä sitä, että hän on fyysisellä voimallaan alistanut fyysisesti heikommat naiset.

Ihminen kokee luonnostaan häpeää, jos hän tekee väärin; Häpeä on ihmisen inhimillinen funktio, jonka ilmentymistä ihminen ei voi estää. Peittääkseen heikompien kohtelusta aiheutuvan häpeänsä, miehet ovat luoneet uskontoja, joilla he perseilevät olevansa Jumalan asettamia ylivertaiseen asemaansa.

Perinteiset uskonnot ovat miehen luomia vaatteita, joilla mies yrittää peittää oman häpeänsä siitä, ettei hän kykene tasavertaisuuteen.
Jokainen mies on miesuskonnon ylipappi ja teologi. Ilman uskontoa pojista ei kasvaisi miehiä, vaan Jumalan poikia.

Lasten ja lasten mielisten suusta saadaan kuulla totuus.

sinenmaa

Reservin duunari, joka on valmis kertausharjoituksiin rehellisessä ilmastossa Englannin työlakien mukaan <a href="http://sinenmaa.blogspot.fi/" title="http://sinenmaa.blogspot.fi/">http://sinenmaa.blogspot.fi/</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu