Biljoonan euron tilaisuus jälleenrakentaa Euroopalle kestävä talousrakenne

Niin Suomessa, Euroopassa kuin maailmallakin otetaan julkista velkaa enemmän kuin koskaan. Tukitoimet yritysten ja talouden tukemiseen Euroopassa ovat jo yli kolme biljoonaa eli 3 000 miljardia euroa.

Yhteensä EU-maiden hätätoimet terveydenhuollon ja työvoiman tukemiseksi vastaavat tähän mennessä noin kolmea prosenttia EU-alueen bruttokansantuotteesta eli vuoden aikana tuotettujen tavaroiden ja palveluiden arvosta.

Tähän sisältyy muun muassa 540 miljardin hätäpaketti, mukaan lukien 240 miljardin hätälainoitus Euroopan vakausmekanismista EVM:stä tukea tarvitseville jäsenvaltioille erityisesti terveyssektorin investointeihin, 200 miljardin euron investointiohjelma Euroopan investointipankin kautta pk-yrityksille ja 100 miljardin euron SURE-rahasto väliaikaisiin työllisyysvakuustoimiin.

Summan kokoluokkaa ymmärtää paremmin, kun sitä vertaa EU:n vuosibudjettiin, joka on jotakuinkin 150 miljardia euroa vuosittain. Vertailun vuoksi: Suomen bruttokansantuote oli vuonna 2018 234 miljardia euroa.

Suomen valtion maaliskuinen tukipaketti oli sekin 15 miljardia euroa – yli neljännes Suomen tämän vuoden talousarviosta, 57,7 miljardista eurosta. Vuoden 2009 finanssikriisissä Suomea elvytettiin seitsemän miljardin euron paketilla eli alle puolella nykyisestä.

Koronakriisin hoitamiseen tarkoitettu paketti on kaikin puolin ennennäkemätön. Suunnittelun alla on erityinen jopa kahden biljoonan eli kahden tuhannen miljardin euron jälleenrakennusrahasto, joka nostaisi tukipakettia entisestään.

Jaossa on siis ennätysmäärä rahaa. Tämä on myös mahdollisuus. On varmistettava, etteivät biljoonat mene vanhan, kestämättömän teknologian ja saastuttavan tuotannon tukemiseen.

Koronaepidemian aiheuttama talouskriisi on vasta esimakua ilmastomuutoksen tuleviin vaikutuksiin verrattuna. Siksi on tärkeää, että jälleenrakentaessamme taloutta käytämme tilaisuuden korjata sen rattaat kestävälle polulle. Meillä on vastuu seuraaville sukupolville siitä, miten käytimme jälleenrakennukseen ohjatut rahat.

EU-maiden johtajat, Euroopan parlamentti ja komissio ovat sitoutuneet jälleenrakennuksen ja elvytyksen ohjaamiseen kestävään kasvuun. Tavoitteena on ilmastoneutraali yhteiskunta vuosisadan puoleen väliin mennessä. Suomi on tähän tavoitteeseen sitoutunut jo aiemmin, vuoteen 2035 mennessä.

Ennen pandemiaa joulukuussa EU:ssa käynnistettiin vihreän kasvun ohjelma eli Green Deal, jonka tavoitteena on perusteellisesti uudistaa Euroopan talousrakenne kestävälle polulle. Ohjelma kattaa eri sektorit energiantuotannosta ja liikenteestä maatalouteen ja rakentamiseen.

Osana vihreän kasvun ohjelmaa EU käynnisti kestävän investointiohjelman, jolla rahoitetaan siirtymää ilmastollisesti ja ympäristöllisesti kestävään talouteen ohjaamalla julkista ja yksityistä rahoitusta kestäviin investointeihin.

Osana kestävää investointialoitetta kannustetaan yksityisiä rahoittajia osallistumaan kestävien innovaatioiden ja rakennushankkeiden rahoittamiseen. Rahoitusta voivat saada esimerkiksi kiertotalouden ja energiatehokkuuden innovaatiot, infrastruktuuriprojektit ja rakentaminen. Tärkeimmät mekanismit ovat InvestEU ja Euroopan strategisten investointien rahasto ESIR.

Toinen pilari on uusi oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, josta jatkossa voi saada paikallistasolla rahoitusta kestävän siirtymän toteuttamiseen, kuten energiatehokkuusremontteihin ja investointeihin uusiutuvaan energiaan.

Molemmissa mekanismeissa tärkeää on tuoda yhteen projektien ja uusien innovaatioiden kehittäjät, julkinen sekä yksityinen raha. Tätä varten tarvitaan erityisiä projektihautomoita, jotka auttavat kehittämään lupaavat bisnesideat ja teknologiat rahoituskelpoisiksi.

Siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan edellyttää komission arvioiden mukaan 260 miljardin vuotuisia investointeja. Talouden elvytykseen on jo nyt käytetty kymmenkertaisesti enemmän.

Komissio on arvioinut, että siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan tuottaa 1,2 miljoonaa uutta työpaikkaa pelkästään vuoteen 2030 mennessä. Tämä luku tulee todennäköisesti kasvamaan muutoksen vauhdittuessa.

Suomelle kestävä siirtymä voi olla kilpailuetu muuttuvassa maailmassa. Meillä on osaaminen ja teknologia tarvittaviin innovaatioihin clean techin, energiatehokkuuden, kiertotalouden, jätteenkäsittelyn, tekoälyn ja robotiikan saralla.

sirpapietikainen

Olen toiminut kansanedustajana (1983-2003), Kokoomuksen varapuheenjohtajana (1989-1993) ja ympäristöministerinä (1991-1995). Euroopan parlamentin jäsen olen ollut huhtikuusta 2008 lähtien.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu