Oikea-aikaisuus ratkaisee tehoavatko koronan vastaiset taloustoimet

Markkinat reagoivat aina epävarmuuteen sekä politiikan tekemisiin ja tekemättä jättämisiin. Parasta ja tehokkainta talouskriisin hallintaa on ennakointi, mahdollisimman tehokas koronaviruksen leviämisen ehkäisy ja tulevan terveyskriisin estäminen.

Elämme poikkeuksellista aikaa. Talouskriisejä on Suomessa ja Euroopassa kuitenkin nähty aiemminkin. Viimeksi olimme vastaavassa tilanteessa kymmenen vuotta sitten yhdysvaltalaisten investointipankkien romahdutettua kansainväliset finanssimarkkinat vuonna 2008. Silloista kriisiä hoidin Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnan jäsenenä sekä finanssikriisin selvittämistä varten perustetun erityisvaliokunnan jäsenenä. Suomessa kävimme 90-luvulla läpi lamaan johtaneen pankkikriisin, jota puolestaan ratkoimme Esko Ahon hallituksessa öitä myöden.

Erona tämänhetkisessä kriisissä on, ettei se ole rahoitusmarkkinalähtöinen, vaan tällä kertaa syynä on maailmanlaajuinen viruspandemia, joka vaikuttaa talouteen systeemisesti.

Ensinnäkin taloudellisten pelastustoimien pitää olla oikea-aikaisia tehotakseen. Toisekseen, on odotettavissa, että urakasta tulee pitkä. Kriisi ja siihen kohdistuvat pelastustoimet alkavat rahoituksen saatavuudella ja takaamisella, siirtyvät reaalitalouteen, ja sieltä julkistalouteen. Aluksi on taattava yritysten likviditeetti eli maksuvalmius tilanteessa, jossa tulovirta tyrehtyy ja yritysten maksukyky heikkenee rajusti.

Tähän likviditeettihaasteeseen sekä EU että Suomen hallitus ovat vastanneet ripeästi ja ennen näkemättömällä mittakaavalla. Euroopan keskuspankki (EKP) käynnisti 12. maaliskuuta 120 miljardin euron osto-ohjelman, jolla tuetaan yritysten rahoitusta ja julkisten talouksien vakautta. Viikkoa myöhemmin, 19. maaliskuuta, EKP nosti valtio- ja yritysjoukkovelkakirjojen osto-ohjelmaa massiivisella 750 miljardilla ainakin vuoden loppuun asti.

Lisäksi EKP helpottaa pankkien lisäpääoma- ja likviditeettivaatimuksia yhteensä 120 miljardilla eurolla, millä tuetaan pankkien kykyä lainottaa maksuvaikeuksissa olevia yrityksiä nopeasti, EKP:n arvion mukaan jopa 1 800 miljardin edestä. Myös pankkien stressitestejä siirretään ensi vuoteen. Euroopan investointipankki on myös ottanut nopeasti käyttöön 40 miljardia eurooppalaisille pankeille pk-yritysten rahoitukseen ja on esittänyt uuden 25 miljardin takuurahaston perustamista.

Yritysten maksuvalmiuden takaamiseksi Euroopan keskuspankin ja Suomen pankin rooli yritysvelkakirjojen ostajana ja sitä kautta rahoituksen lisääjänä on olennainen. Pankkien ja eläkeyhtiöiden vakavaraisuutta vahvistamaan ja riskinottoa normaalioloissa hillitsemään asetettuja pääomavaatimuksia on asianmukaista kriisitilanteessa tarkastaa, jotta pankkien kyky antaa luottoja niitä kipeästi tarvitseville yrityksille ei hyydy. Olennaisia maksuvalmiuden jatkuvuuden varmistamiseksi ovat joustot yritysten verojen ja maksujen maksuaikoihin.

Osana EKP:n pelastusohjelmaa myös Suomen Pankki käynnisti 15. maaliskuuta yritystodistusten osto-ohjelman, jossa se ostaa markkinoilta kotimaisten yritysten velkakirjoja. Muutamaa päivää myöhemmin, 20. maaliskuuta tukiohjelmaa nostettiin miljardiin euroon. Myös rahoitusmarkkinoiden vakautta valvova Finanssivalvonta laskee pankkien pääomavaatimuksia, jotta pankkien lainoitusta kotitalouksille ja yrityksille saadaan lisättyä noin 52 miljardilla eurolla.

Suomen hallitus ilmoitti viime viikolla ennen näkemättömistä 15 miljardin euron tukitoimista yritysten rahoituksen turvaamiseksi. Summa vastaa neljäsosaa valtion budjetista vuodelle 2020. Osana pelastuspakettia valtion Eläkerahastosta ohjataan sijoituksia suomalaisten yritysten todistuksiin ja valtion erityisrahoitusyhtiö Finnveran takausvaltuuksia nostamalla suunnataan 10 miljardin euron lisärahoitus yrityksille.

Välittömien, yritysten likviditeettiä vahvistavien toimenpiteiden lisäksi julkisella sektorilla pitää olla kyky käyttää rahaa ja ottaa velkaa talouden tasapainottamiseksi kasvavien sosiaali- terveysmenojen ja taloustukien kattamiseksi. Tässä Euroopan komissio on toiminut ripeästi kriisin iskettyä.

Komissio julkisti 13. maaliskuuta kriisitoimet, joihin kuuluu valtiotukisääntöjen ja euromaiden velkaantumista ja talouskuria valvovan vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjen tilapäinen höllentäminen. Toimilla varmistetaan, että valtiot pystyvät rahoittamaan poikkeustoimia vaikeissa olosuhteissa. Komissio käynnisti myös uuden investointialoitteen koronaviruksen kriisin hoitamista varten. Investointialoite kohdistaa EU:n aluekehitys- ja rakennerahastoista 37 miljardia tukemaan jäsenmaiden toimia ja solidaarisuusrahastosta esitetään myös otettavaksi käyttöön jopa 800 miljoonaa euroa. Euroopan parlamentti hyväksyi kriisipaketin tämän viikon istunnossaan.

Euromaiden finanssiministereistä koostuva euroryhmä saavutti tiistaina 24. maaliskuuta periaatepäätöksen Euroopan vakausmekanismin (EVM) käynnistämisestä. Finanssikriisin jälkimainingeissa perustetussa vakausmekanismissa on 410 miljardin kriisirahasto, mikä vastaa 3.4% euroalueen BKT:sta. Käyttöön otettavaksi ehdotetaan 280 miljardin euron osuutta, josta yksittäiset jäsenvaltiot voisivat hakea hätälainaa. Paketin yksityiskohdista ja toteutuksesta pitää vielä päästä sopuun. Sen sijaan eurobondien käytöstä koronakriisin rahoituksessa ei päästy yhteisymmärrykseen.

Sen sijaan kriisin ensimainingeissa ei ole vielä oikea aika ohjata yrityksille suoria tukia. Ensimmäisenä painopisteenä kuuluu olla maksuvalmiuden takaaminen muun muassa maksuaikoja pidentämällä ja lyhennysvapaita antamalla.

Tukitoimia on perusteltua kohdentaa erityisesti strategisille aloille kuten lentoliikenteessä, tai poikkeustoimista kärsivillä matkailu-, hotelli-, lentoliikenteen- ja vähittäiskaupan aloilla. Muuten tarkennettujen tukitoimien aika on talouskriisin myöhemmässä vaiheessa.

Talouskriisit 1990- ja 2000-luvuilta, ovat opettaneet, että isot systeemiset kriisit eivät ole kuukausissa ohi. Kun akuuttikriisi on ohitettu, kohtaamme vaikeuksia reaalitaloudessa. Silloin myös kohdennetuilla yritystuilla on paras teho. Julkisen sektorin velkaantumisen hoito seuraa väistämättä aikanaan.

Tärkeää on, että pelastustoimet ovat oikea-aikaisia ja oikeassa järjestyksessä. EU on toiminut erittäin ripeästi ja tehnyt asianmukaisia toimenpiteitä keskittyen maksuvalmiuden ja kansallisten julkisten talouksien liikkumavaran takaamiseksi.

Kunpa olisimme olleet koronan ennaltaehkäisyissä yhtä ripeitä kuin EU on ollut talouden toimintaedellytysten ja likviditeetin turvaamisessa. Tehokkainta talouskriisin hoitoa olisi ollut varovaisuusperiaatteen mukainen taudin leviämisen ennaltaehkäisy.

Finanssikriisin jälkeen tehdyt toimenpiteet kuten Euroopan vakausmekanismi ja sen yhteydessä toimiva kriisirahasto, ovat merkittävästi lisänneet Euroopan talousvakautta. Ne toimivat tarvittaessa puskurina myös Italian noustessa kriisistään.

Koronakatastrofi on jokaisella maalla edessä. Kuten kaikkien kriisien, myös tämän jälkeen seuraa aikanaan talouden uudelleenrakentamisen aika. Siksi nyt ei ole myöskään aika lykätä Green Dealin eli Euroopan vihreän kehityksen paketin toimenpiteitä, vaan pikemminkin vauhdittaa niitä. Ilmastonmuutoksen edetessä tulevien elvytyspakettien ja jälleenrakennuksen on pohjauduttava kiertotalouteen, ilmastoneutraaliuteen ja uusiin innovaatioihin.

Nousu, sitten kun sen aika tulee, voi perustua vain vihreään kasvuun, koska muilla yritysmalleilla ei ilmastonmuutoksen edetessä tule olemaan toimintaedellytyksiä.

sirpapietikainen

Olen toiminut kansanedustajana (1983-2003), Kokoomuksen varapuheenjohtajana (1989-1993) ja ympäristöministerinä (1991-1995). Euroopan parlamentin jäsen olen ollut huhtikuusta 2008 lähtien.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu