Nykyisen hallituksen taholta ei olla valmiita valtion budjetin vakauttamiseen

Eilen valtion 2023 talousarvion lähetekeskustelussa kävi selväksi, ettei nykyisen hallituksen taholta  olla valmiita valtion budjetin vakauttamiseen.

****

Erityisesti nykyinen VM-ministeri Saarikko (myös pm Marin) vältti eilen puhumasta   talouspolitiikan arviointineuvoston ehdottamasta  keskipitkän aikavälin konkreettisen  suunnitelman laatimisesta   julkisen talouden alijäämän vakauttamiseksi  parlamentaarisella työryhmällä. Arviointineuvoston mukaan (ss. 10 ja 78)  keskipitkällä aikavälillä tarvittaisiin  vakauttamistoimia, jonka suuruusluokan tulisi olla vuosittain  0,2–0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen. 

Valtioneuvoston selonteossa  julkisen talouden suunnitelma  vuosille 2023—2026. (VNS 2/2022 vp  –  VaVM 14/2022 vp) sivulla  46  (taulukko 9  ) on arvioitu budjettitalouden alijäämän olevan  tulevina vuosina n. 7 mr:n vuosi tasolla. Monissa blogeissa olen täällä julkituonut, että tuo alijäämäluku on miljarditolkussa alakantissa.

2022  velanottovaltuus jo 18,9 mrd  →2023 esityksessä 8,1 mrd (SJP: alakantissa  2-3 mrd).

***

Valtionvelan  korkomenot ovat ensi vuonna n. 1,5 mrd (kasvua tästä vuodesta liki 1 mrd). Mutta seuraava hallitus ensi vaalikaudella joutuu budjetoimaan po. momentille lisää  jopa 2-3 mrd. Että mistä arvoisa nykyinen hallitus siihen rahat otetaan: a) lisävelanotolla b) muista menoista leikkaamalla  c) verostusta  entisestään kiristämällä.

****

Hallitus viestii ensi vuoden budjetillaan, ettei julkisen velan kasvattamisella ole mitään väliä, sanoo Talouden arviointineuvoston puheenjohtaja Jouko Vilmunen Kauppalehdessä. Hän on ”tosi huolissaan” siitä, ettei hallitus noudata saamiaan talousneuvoja.

****

Pari muuta asiaa tähän lyhyesti eilisiä hallituksen omien kehujen  oikaisemiksi

Hallituksen työllisyystoimet ovat jääneet selvästi tavoitteesta, katsoo Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) kesäkuussa  julkaisemassaan finanssipolitiikan valvonnan arviossa.

Valtiovarainministeriön suhdannekatsaus (11.09.2022): Valtiovarainministeriön arvion mukaan julkisyhteisöjen menojen ja tulojen rakenteellinen epätasapaino on mittava, eikä julkisen talouden rahoitus ole kestävällä pohjalla pitkällä aikavälillä. Kestävyysvajeen arvioidaan olevan nyt 3,0 prosenttia suhteessa bkt:hen eli noin 9 miljardia euroa vuoden 2026 tasolla mitattuna. 

SJP sanoo, että kestävyysvaje  on monta miljardia  suurempi.

***

Hallitus jättää seuraajalleen velkapandemiaan ajetun valtion budjetin.

+3
SJPHKI
Helsinki

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla.
Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu