Alkaako Suomen julkistalouden kestävyysvaje  olla  kohta saavuttamaton ?

Suomessa viime vuoden eduskuntavaalien jälkeen on ollut jo kaksi hallitusta (Rinteen hallituksen ohjelma   ja   edellisestä kloonattu  Marinin hallituksen ohjelma).   

Valtiovarainministeriön asiantuntijoiden  helmikuussa 2019  – siis jo ennen eduskuntavaaleja –   julkaisemassa  virkamiespuheenvuorossa   (s. 27) varoitettiin turhaan nykyisiä hallituspuolueita , että 

  1. “Julkinen talous on aiempaa heikommassa kunnossa kohtaamaan ikäviä yllätyksiä
  2. “Julkisen talouden kestävyysongelmaa ei ole ratkaistu.”

Tuossa puheenvuorossa (s. 30) mainittiin  kestävyysvajearvioksi  noin 10 miljardia euroa .

****

Paljonko mahtaa olla nyt päivitetty Suomen julkistalouden kestävyysvajearvio,  vai  alkaako se  olla saavuttamaton ?

Koronakriisin taloudellisia vaikutuksia selvittäneen ryhmän  arviointiraportissa ei tarkkaa vastausta  kestävyysvajeen suuruudesta saa. Todetaan vain, että se  kasvaa edelleen.

Arviointiraportissa (s. 99) todetaan:  “Kriisi köyhdyttää Suomea ja heikentää Suomen julkisen talouden tasapainoa keskipitkällä aikavälillä merkittävästi. Julkisen talouden kestävyysvaje, jonka perimmäisenä ajurina on väestön ikääntyminen, kasvaa samalla edelleen. Tämän vuoksi on välttämätöntä sopeuttaa julkista taloutta kansantalouden kantokykyä vastaavaksi selvästi enemmän kuin ennen kriisiä oli syytä arvioida. Sopeutus tarkoittaa menojen supistamista ja/tai verotuksen kiristämistä. “

****

Monen ekonomistin näkemyksen mukaan  Rinteen/Marinin  hallitusohjelmissa olivat jo  epärealistiset taloustavoitteet 75 %.n työllisyysasteesta ja valtion budjetin tasapainosta vuonna 2023. Puhuttiin julkisuudessa hitaan talouskasvun (n. 1 %) vallitessa   alijäämän vuoteen 2023 mennessä olevan jopa 5-6 mrd:n tasossa.   Missä mennään nyt alijäämän suhteen  koronapandemian seurauksena.  Alijäämä on tänä vuonna ja tulevina vuonna hirvittävällä tasolla. Suomen kansantalouden elpymisestä koronapandemiaa edeltävään aikaan ei monikaan usko.

Hallitusohjelmalta on pudonnut kokonaan pohja pois. Hallituspuolueilla ei tunnu olevan kiirettä aloittaa hallitusohjelman laatiminen puhtaalta pöydältä, että se olisi valmis käsiteltäväksi hallituksen elokuun budjettiriihessä.

****

Toisaalla täällä US-blogissa  emeritus professori  Matti Viren puhuu naulan kantaan siitä, että Suomessa on ylisuuri julkistalous. Eikä sekään riitä, vaan Suomi OECD:n tilastoissa myös verotuksessa maailman kärkimaita.

Minä en usko, että nykyinen hallitus pystyy aloittamaan pakollista  julkistalouden saneerausta, vaan se jää seuraavan hallituksen tehtäväksi. Siksi Suomi tarvitsee, kun koronakriisin pahin vaihe on saatu hallintaan, uudet vaalit tai uuden hallituksen.

****

Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelmaan sisältyi tämä kaavio.  Viime vaalikaudella edettiin tavoitteen suuntaisesti, mutta työ jäi pahasti kesken. Seuraava – nykyinen SDP johtoinen hallitus – viis veisasi Suomen julkistalouden kestävyysvajeesta,vaan  lisäsi pysyviä menoja, vaikkei  lisämenoilla ollut mitään rahoituspohjaa.

SJPHKI

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla. Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu