Eduskunnassa on tällä hetkellä  Suomen kannalta  kaksi tärkeää selontekoa

Huomenna tiistaina 19.04.2020  on eduskunnan täysistunnossa lähetekeskustelussa   selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026  (VNS 2/2022 vp) .   Keskiviikon 20.04.2022 täysistunnossa on lähetekeskustelussa puolestaan  selonteko turvallisuusympäristön muutoksesta ((VNS 1/2022).

Lähde eduskunta: Tulevat täysistunnot.

***

Onko jopa  kohtalonomaista, että nämä kaksi Suomen kannalta  kaksi tärkeää selontekoa ovat nyt yhtä aikaa eduskunnassa. Molemmissa asioissa on tehtävä muutos aikaisempaan Suomen politiikkaan verrattuna. Paluuta vanhaan ei ole.

***

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Suomen hakemus Naton jäsenmaaksi on käsitykseni mukaan enää viikkojen kysymys.

HS:n selvityksen mukaan Nato -jäsenhakemuksella on  jo eduskunnan enemmistö. 

Asioiden valmistelu on edennyt siihen pisteeseen, että  Natossa ja EU:ssa  odotetaan  Suomen jäsenhakemusta .  Suomen ja Ruotsin pääministerit  ovat pitäneet  viime kuukausina lähes päivittäin yhteyttä. Molempien maiden  kokoomusjohtajat    Petteri Orpo ja  Ulf Kristersson  matkustavat tänään   Washingtoniin    tarkoituksena on keskustella Euroopan turvallisuustilanteesta sekä Suomen ja Ruotsin turvallisuuspoliittisista ratkaisuista, 

Vahvan näkemyksen mukaan annettua selontekoa (VNS 1/2022) tultaneen täydentämään TP-Utvan antamalla lisäkirjauksella ,  että Suomi valmistautuu hakemaan Nato-jäsenyyttä.

****

Julkisen talouden vakauttaminen ja kriisikestävyyden vahvistaminen

Talouspolitiikan arviointineuvosto ehdotti  tammikuussa raportisssaan   keskipitkän aikavälin suunnitelman laatimista  parlamentaarisessa työryhmässä Suomen koko ajan kasvavan   julkisen talouden alijäämän korjaamiseksi. Minusta ehdotus on perusteltu ja viisas. Suunnitelman laadinta tulisi käynnistää nyt jo kevätistuntokaudella yli hallitus- ja oppositiorajojen.  Seuraavia  hallituksia  – hallituspohjasta riippumatta –  odottaa  julkisen talouden vakauttaminen ja kriisikestävyyden vahvistaminen

Alijäämä on todellisuudessa  monta miljardia   paljon suurempi, mitä  selonteossa (VNS 2/2022)  vv. 2022-2026 todetaan alijäämäksi (6,7-7,4 mrd).  Suomi on jo vuosia erottunut selvästi velkankaantumisessa muista Pohjoismaista.

Maailmanpolitiikan  nykyisessä epävarmuudessa,  voi  epävarmuus  maailmantalouden vakavissa muutoksissa  horjuttaa valmiiksi velkaisia  monien  maiden talouksia.

Milloin  herätään siihen tosiasiaan,   että todellisuudessa  Suomen julkinen talous on tällä hetkellä riippuvainen ulkomaisesta rahoituksesta.  Terve julkinen talous on  myös suuressa määrin maanpuolustusykvyn ylläpitämistä   strategisen  omavaraisuuden   ylläpidon ym. ohella.

****

→ Finland   Huomenna tiistaina klo 14  eduskunnan  täysistunnossa  pidetään  hiljainen hetki   itsenäisyytemme  ajan pitkäaikaisimman  (1975-2022)  kansanedustajan, ministeri  Ilkka Kanervan   poismenon johdosta    Politiikan moniottelijan –  Ilkka Kanervan – poismeno on koskettanut monia-  itse kutakin-   yli puoluerajojen. Ilkka Kanervaa ihmisenä on muisteltu koskettavin sanoin ja muistoin.

+1
SJPHKI
Helsinki

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla.
Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu