Hallituksen ennätyssuuri avustajajoukko taitaa enemmän  laskea   lainsäädäntötyön    laatua kuin nostaa

Pääministeri Sanna Marinin hallituksella on “Suomen ennätys” poliittisten avustajien määrässä. Runsaalla avustajien määrällä haetaan kuulemma  maksimaalista apu- ja valmisteluvoimaa hallitukselle.  Mutta eipä taida olla asiantila noin.

Eduskunnan  perustuslakivaliokunta on antanut maan hallitukselle laiskanläksyä niin lainvalmistelun laadusta kuin eduskunnan tiedonsaannosta (PeVL 30/2020 vp ja  PeVL 31/2020 vp  sekä   PeVL 32/2020 vp ).

****

Pääministeri Juha Sipilän hallitus asetti  keväällä  2016   erillisen lainsäädännön arviointineuvoston, jonka tavoitteena oli lisätä lainvalmistelun ja erityisesti hallituksen esitysten vaikutusarviointien laatua. 

En tiedä, onko edes arviointineuvoston lausunto  riittävä tae välttää lakiesitysten välillä sutta ja sekunda taso.

****

Pari esimerkkiä:  sote -lausunto  ja    oppivelvollisuusikä:

Hallituksella on ollut yltiömäinen   poliittinen kiire sopia  sote-uudistuksen sisällöstä ja saada arviointineuvostolta  lausunto. Mahtaako olla yhtään henkilöä, joka olisi käynyt läpi  annetetut  lausunnot. 

Viisi kohtaa, jotka mielestäni suunniteltua  ovat   sote -lakipakettia vastaan:

  1. Hyvinvointialuueet ovat  heti valmiuksiltaan eriarvoisessa asemassa kykeneviä hoitamaan kunnilta siirtyviä sekä sosiaali- että  terveyspalveluja. 2. Vuosisatainen kunnallisen itsehallinto  alasajetaan ja päätöksentekoa viedään monissa asioissa kauemmaksi kuntalaisia. Keskustelua käydään enemmän terveyspalvelujen osalta, ei niinkään  kunnista pois lähhtevistä sosiaalipalveluista  3.  Kuntatalous  monissa kunnissa heikkenee –  ei parane , joka kriisiyttää monia kuntia. 4. Henkilöstön yli 200 000 henkilön  massakippaus kunnilta ja kuntailiitoilta valtiolle on valtava riski turvata henkilöstön riittävyys  5. Rahoituksen ryöstö taloudellista toimeliaisuutta ylläpitäviltä suurilta kaupungeilta ja HUS:n resurssien kaventaminen on järjen köyhyyttä.

***

Oppivelvollisuusiän nostamista koskeva lakiesitys  (HE 173/2020on jo eduskunnan käsiteltävänä.  EK:n tilaamassa  selvityksessä  oppivelvollisuusiän nosto todetaan, että lakiesitys on  ”taloudellisesti kestämätön  ja  perustuu kapeaan tietopohjaan” Eduskunnan  sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, moninkertainen ministeri ja eduskunnan aiempi puhemies , terveystieteiden tohtori  Paula Risikko sanoi lain lähetekeskustelussa, että lakiesitys on  “Niin elämästä vieraantunut laki kuin olla ja saattaa”.

Jään mielenkiinnolla odottamaan, mitä sanoo perustuslakivaliokunta lakiesityksestä. Lakiesitys on käytännössä koulutusleikkaus opettajaresurssien riittävyyden osalta puhumattakaan lasten yhdevertaisuudesta, silloin kun  tällä hetkellä tapahtuu lasten syrjäytymistä koulutuksessa.

****

Eilen vieraskynäkirjoituksessa HS:ssä professori Anssi Keinänen ja tutkimusjohtaja Petri Uusikylä  kaipasivat  suomalaisen lainvalmisteluun  täysremonttia.  Yksi ongelma on Keinäsen ja Uuskylän mukaan, ettei politiikka- ja lainvalmistelua ei eroteta riittävästi toisistaan.  Tilannetta ovat  heidän mukaan sekoittaneet ministereiden poliittisten avustajien määrän kasvu sekä epäselvyydet poliittisen ohjauksen ja virkamiesvalmistelun suhteesta.

****

Työ- ja elinkeinoministeriön tämän päivän  tiedotteen mukaan  työmarkkinoiden elpyminen alkaa vuoden 2021 lopulla, mutta melko vaimeasti.  Nykyisen hallituksen  ohjelma oli jo  ennen koronapandemiaa  tyhjän päällä (mm. työllisyysaste 75 % ja valtion budjetin tasapaino vuonna 2023). Budjettiriihessä  hallitus  siirsi ohjelmansa keskeiset tavoitteet 10-vuoden päähän.   Jossain vaiheessa tulee eteen tilanne, että hallitus ei voi lisävelanotolla ratkaista asioiden hoitoa (mm. maakunta-sote ja oppivelvollisuusiän nosto).  Hallitus ei välitä  edes omien asiantuntijoiden varoituksista: työelämäprofessori, valtiotieteen tohtori Vesa Vihriälä pitää hallituksen julkisen talouden kestävyystiekarttaa  epäuskottavana.

SJPHKI

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla. Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu