Hallituksen kehysriihestä kaikkien aikojen pohjanoteeraus

Johdanto

Nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan kirjattiin  työllisyysasteen  75 %:n ja julkisen talouden  on tasapaino tavoite vuonna 2023. Yksikään tunnettu ekonomisti ei uskonut hallitusohjelmassa lausutulla politiikalla  päästävän noihin tavoitteisiin.  Hallitusohjelmaa ei ole suostuttu saattamaan ajantasalle vastaamaan tässä ja nyt  kehitystä saatikka vastaamaan lähivuosien kehitystä.

Hallitus  sai lyhyellä aikaa kaksi raporttia ( Talouspolitiikan arviointineuvosto ja  VM-virkamiesraportti), joissa suositellaan hallitusta ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin a) talouskasvun turvaamiseksi  b) uusiksi työllisyystoimenpiteiksi  c) suunnitelmaksi velkaantumisvauhdin  pysäyttämiseksi. Hallitus viis veisasi kehysriihessä talousasintuntijanäkemyksille

****

Kehysriihimenettelyn  ja valtiovarainministeriön laskelmien vesittäminen

Hallitus ylitti omat kehyksensä vv. 2022-23 yhteensä n. 1,5 miljardilla.

Edellinen pääministeri Juha Sipilä sanoo tuossa HS:n haastattelussa, että ”Ennenkuulumatonta”, että kehyksien ylittäminen on edes pöydällä

  VM:n sivulta kuvaus kehysriihemenettelyn tarkoituksesta

“Hallitus päättää vaalikauden alussa vaalikauden kehyksestä eli valtion budjetin menojen katosta, sekä kehysmenettelyn säännöistä koko nelivuotiselle vaalikaudelle. Kehyksen hallinnonaloittainen jako tarkistetaan vaalikauden kehyksen sisällä vuosittain maalis-huhtikuussa osana julkisen talouden suunnitelmaa. Päätökset tehdään ministeriöiden hallinnonalojensa menoja koskevien kehysehdotusten pohjalta. Julkisen talouden suunnitelma on seuraavan vuoden talousarvioehdotuksen valmisteluohje hallinnonaloille”

Kehysriihen työllisyystoimien epäuskottavuus

Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja, taloustieteen professori Jouko Vilmunen kritisoi kovin sanoin  Talouselämä -lehdessä hallituksen kehysriihessä sopimia työllisyystoimia.

Valtiovarainministeriö  ampuu alas  hallituksen työllisyyslaskelmat.  Eikö teitä hävetä, hallitus ! 

Valtion velkaantumisen  hallinta  ja vastuu jää  seuraavalle hallitukselle 

En tiedä millä sanoilla kuvaisi puheet, että hallituksen kehysriihipäätökset muka johtavat vuoden 2025 paikkeilla  seuraavalle hallitukselle tasapainossa olevaan valtion budjettiin. Mitään uskottavaa  tiekarttaa velan hallinnasta hallituksen omista toimista  ei ole vieläkään esitetty, vaan vastuu on seuraavilla hallituksilla   vv. 2023-2027-2031)

Nykyisen hallituksen velanotto on kaikkien aikojen Suomen ennätys:  2020 18,9 mrd, 2021 tähän mennessä 11,7 mrd (nousee ) 2022 oma-arvio 8-10 mrd  2023 oma-arvio 6-8 mrd.   Oma arvio  nykyisen   hallituksen velanotosta yhteensä 45-50 mrd. Velanoton määrää toivottavasti vähentää maailmalla viriävä talouskasvu, josta Suomikin saanee osansa.

Keskustan puheenjohtaja A Saarikon puheet velkaantumisen hillinnästä  ovat täyttä puppua.

Minua pelottaa se, että vuonna 2008 alkanut velkaantuminen jatkuu ja jatkuu – vv. 1991-95  pääministeri Esko Aho varoitti Ylen haastattelussa.

****

→ Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoo  tänään Helsingin Sanomissa puolueen tekevän välikysymyksen hallituksen kehysriihimenettelystä – ja tyhjän päällä olevista monista linjauksista

****

→Suomessa on Pohjoismaiden suurimmat julkiset menot. Suomen työllisyysaste  on Pohjoismaiden heikoin.   Suomen velkaantumisvauhti   (ks. s. 4) on Pohjoismaiden pahin . Suomesta levisi maailmalle aiheellinen kysymys, onko Suomi enää Pohjoismaa.

 

****

Ja sitten tähän loppuun  kertauksena maakunta-sote mantra:

(Hallitus yrittää saada kepun toimesta eduskunnan eri valiokunnissa maakunta-soten nopeasti läpi – case talousvaliokunta  ja valtiovarainvaliokunta)

Viisi kohtaa (yksi A4 riittää perusteluksi) , joiden perusteella vastustan hallituksen maakunta-sote- puuhastelua:

  1. Hyvinvointialueet  (joksi lakipaketissa 21+1 alueita  nimitetään) ovat  heti valmiuksiltaan eriarvoisessa asemassa kykeneviä hoitamaan kunnilta siirtyviä sekä sosiaali- että  terveyspalveluja. Tältä osin lakipaketti on kättelyssä perustuslain vastainen monelta osin.
  2. Vuosisatainen kunnallisen itsehallinto  ollaan ajamassa alas ja päätöksentekoa viedään monissa asioissa kauemmaksi kuntalaisia, vaikka kehityksen pitäisi olla päinvastainen   (vrt. esim. Ruotsi ja Tanska ). Esim. Tanskassa kunnat hoitavat  ihmisiä lähellä olevat palvelut. Molemmat maat ovat antaneeet “kyytiä” maakuntahallinnolle, johon Suomea   nykyisen hallituksen pakkosyötöllä yritetään ajaa.
  3. Kuntatalous monissa kunnissa heikkenee, vastoin lakipaketin perusteluja.  –  ei parane. Totuus tulee heti eteen, kun koronapandemian väliaikaiset ylimääräiset valtionavut jäävät kunnilta pois.  Laskennallinen kustannusten ja tulojen siirto  kunnista  tulee varmuudella romuttamaan käyttötalouden  monissa kunnissa. Tämä käytännössä testaamaton verotuksen siirto kunnilta valtiolle on pelkkä teoreettinen paperiesitys.
  4. Henkilöstön  (yli 200 000 henkilön)   massakippaus kunnilta ja kuntaliitoilta valtiolle on valtava riski turvata henkilöstön riittävyys  sosiaali- ja terveyspalveluissa  tilanteessa, jossa alalta henkilökuntaa  jo muutenkin pyrkii  pois.
  5. Rahoituksen ryöstö taloudellista toimeliaisuutta ylläpitäviltä suurilta kaupungeilta ja HUS:n                   resurssien kaventaminen on järjen köyhyyttä.

 

+2
SJPHKI
Helsinki

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla.
Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu