Hallitus jättää seuraajalleen velkapandemiaan ajetun valtion budjetin

Tavoiteaikataulun  mukaan valtiovarainministeriön  ehdotus talousarvioksi lähetetään ministeriöille ja ehdotus julkaistaan internetissä ensi viikon perjantaina 05.08.2022.

Neljä vuotta sitten Sipilän-Orpon hallitus antoi eduskunnalle  syyskuussa  2018 (Talousarvioesitys (14.9.2018)) vuotta 2019 koskevan talousarvioesityksen. Esityksen menopuolen määrärahojen loppusumma oli  55,3 mrd euroa. Menoista n.  1,4  mrd katettiin lainanotolla.

Missä mennään nyt ? Kuluvan vuoden toisen lisätalousarvion (Toinen lisätalousarvioesitys (25.5.2022))  jälkeen  menopuolen määrärahat ovat  yhteensä yli 66 mrd. Menoista  n. 8,9 mrd katetaan lainanotolla. Lainanotto kasvannee  syksyllä annettavan lisätalousarvion jälkeen.

____

Hallitus jättää seuraajalleen velkapandemiaan ajetun valtion budjetin. Nykyisen valtiovarainministerin toimesta ei ole ryhdytty määrätietoisiin toimenpiteisiin valtion budjetin epätasapainon vakauttamiseksi tulevina vuosina. Päinvastoin ministeri on vaatinut oppositiolta säästötoimia. Nyt ollaan ehkä  tilanteessa, että  tulevina vuosina  jopa kasvavat velan korkomenot jouduttaneen rahoittamaan  lisävelanotolla. Koronapandemian ja Venäjän Ukrainaan helmikussa aloittaman hyökkäyssodan aiheuttamiin lisämenoihin hallitus on saanut myös opposition tuen.

____

Odotan mielenkiinnolla ensi viikon perjantaita ja valtiovarainministeriön pohjaesitystä vuoden 2023 valtion budjetiksi.

Sitä odotellessa palautan mieliin, mitä eduskunnan  ennen juhannusta  17.06.2022 käsittelemässä valtioneuvoston selonteossa  julkisen talouden suunnitelmaksi  vuosille 2023—2026. (VNS 2/2022 vp  –  VaVM 14/2022 vp) sivulla  46  (taulukko 9  ) on arvioitu budjettitalouden tasapainosta tulevina vuosina.

2022   2023   2024   2025   2026  (mrd):

-7,6      -7,5      -7,6     -7,1      -6,7

Tuo vv. 2022-2026 esitetty alijäämä on  käsittääkseni monta miljardia alakantissa (sote -uudistuksen rahoitus, hoitajamitoitus, hoitotakuu, oppivelvollisuusiän nostaminen, korkomenoissa tuleva huomattava  kasvu ((ks.  EKP:n  tilasto korkojen noususta/ Long-term interest rate statistics)) , kuntien rahoitusasema jatkossa,  sote -uudistuksen jälkeen, valtion vähenevät osinkotulot ). Tuohon kun lisätään uhkaava talouden taantuma, niin ollaan velkaantumisessa pandemiassa.

Milloin valtiovarainministeri   käynnistää  talouspolitiikan arviointineuvoston ehdottaman  keskipitkän aikavälin konkreettisen  suunnitelman laatimisen   julkisen talouden alijäämän vakauttamisesta parlamentaarisella työryhmällä. Arviointineuvoston mukaan (ss. 10 ja 78)  keskipitkällä aikavälillä tarvittaisiin  vakauttamistoimia, jonka suuruusluokan tulisi olla vuosittain  0,2–0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen.  Parlamentaarinen työryhmä on paikallaan sen vuoksi, että se pakottaa katsomaan kokonaisuutta ja vähentää knoppologista toisen puolueen yhden asian esityksen arvostelua.

+3
SJPHKI
Helsinki

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla.
Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu