Hallitus on miljarditolkulla lisännyt velanottoa valtiovarainministeriön pohjaehdotuksesta

Eilen uutisoitiin eduskunnassa jätetystä  toimenpidealoitteesta finanssipolitiikan sääntöjen uudistamisesta ja velkakatosta. Aloitteessa esitetään, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ja käynnistää parlamentaarisen työn finanssipolitiikkasäännön vahvistamiseksi sekä selvityksen velkakaton tai muun finanssipolitiikan säännön kirjaamisesta lakiin.

→ Mainitunlaisen säännöksen kirjaaminen lakiin on perustuslakitasoinen asia, joten asia ei ole läpihuutojuttu. Mutta erinomainen asia, että asia tälläkin tavalla nostetaan esille.

****

Huomiota on nykyisen hallituksen aikana kiinnittänyt , ettei valtion  velanotto tunnu olevan hallitukselle vastuullisen finanssipolitiikan prioriteetissä  korkealla tasolla. Velanoton kasvussa on koronapanemian vaikutus, mutta kaikki hallituksen  muutkin  asiat on ratkaistu  velanotolla.

Nämä seuraavat esimerkit valaisevat asiaa:

→ nykyisen hallituksen vuoden 2020  budjettiriiheen saatiin  valtiovarainministeriön pohjaehdotus ( Valtiovarainministeriön ehdotus  ) elokuussa 2019 : (momentti 15.03.01)  lainotto 2,3 mrd  → lainanotoksi tuli sitten vuoden 2020  tilinpäätöksen mukaan (halllituksen vuosikertomus  ( s. 118-119)  n. 19  mrd.

→ nykyisen hallituksen vuoden 2021  budjettiriiheen saatiin  valtiovarainministeriön pohjaehdotus  (Valtiovarainministeriön ehdotus) elokuussa 2020.  (momentti  15.03.01)  lainanotto 6,9 mrd  → lainanotto  kolmannen  lisätalousarvioesityksen   jälkeen  on jo kasvanut  14,4 mrd:n    tasolle.

Valtiovarainministeriön vuotta 2022 koskeva  budjettipohjaehdotus julkaistaan 13.08.2021.  Seuratkaapa, mihin velonottolukuun  nykyinen hallitus  sitten päätyy vuoden 2022 budjetissa  (laadinta-aikataulu).)

****

Nykyinen hallitus ei ole halunnut korjata  hallitusohjelmansa tekstiä:

  • Työllisyysaste nostetaan 75 %:iin   vuoden 2023 loppuun mennessä
  • Julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023

Tämän hetkisten arvioiden mukaan valtion budjetti ei ole vuonna 2023 alkuunkaan  tasapainossa, vaan  arviolta yhdeksän (9) miljardia  alijäämäinen.

****

Sosialidemokraattien johtamassa  Ruotsissa valtion budjetti on ollut vuosia tasapainossa. Kuluvana  ja ensi vuonna budjetti on alijäämäinen, mutta on palautumassa ylijäämäiseksi jo vuonna 2023.

Saksassa on  perustuslaissa nk. velkajarrusäännös  (Schuldenbremse ). Viime vuosina Saksan budjetti on ollut ylijäämäinen.  Kuluvan  vuoden  2021 budjetti on alijäämäinen koronatukipaketin johdosta. Velkajarrusäännöstä on väliaikaisesti poikettu.  Ensi vuonna  julkisuudessa olleiden tietojen mukaan velanottoon vielä varaudutaan.

***

P.s. Syykuussa  2008 silloinen pääministeri Vanhasen hallitus antoi  vuotta 2009 koskevan  ylijäämäisen valtion budjettiesityksen. Vuoden 2009 luvut ovat nyt jälkikäteen murheellista luettavaa, sillä samalla kun BKT notkahti  8,2 % , valtio joutui ottamaan  lisää velkaa  10,4 mrd. Valtion budjetin ylijäämästä ei vuoden 2009 jälkeen ole ollut tietoakaan.

+7
SJPHKI
Helsinki

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla.
Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu