Horjuuko lainamarkkinoilla luottamus Suomen talouteen?

Eilen uutisoitiin, että eräiden maiden   (mm. Hollanti, Ranska, Irlanti) lainakorko jäi selvästi matalammaksi kuin Suomen lainakorko.

Lainaan tähän Juhana Brotheruksen   eilistä viestiä. Suomen lainakoron kehitys viime kuukausina nostaa kysymyksen, kuinka suuret ovat korkomenot kahden seuraavan vaalikauden aikana.

Tässä ja nyt kysymys kuuluu, horjuuko lainamarkkinoilla luottamus Suomen talouteen ?

Kahdelta taholta ( Talouspolitiikan arviointineuvosto  tammikuussa  ja valtiovarainministeriön   työryhmä  nyt marraskuussa)  ovat  ehdottaneet   Suomen julkisen talouden vakauttamiseksi kahden seuraavan vaalikauden aikana.

Kaikkein selvemmin kahden vaalikauden mallia on kannattanut kokoomus. Hallituksen pääpuolueitten taholta  (pääministeripuolue SDP ja VM-ministeripuolue keskusta) on oltu hiljaa. Tuo hiljaisuus taitaa olla markkinoilta signaali Suomen lainakoron nousulle.

****

Riittääkö kahden vaalikautta vakauttamaan Suomen valtion taloutta. Näillä näkymin ei riitä. On huomattava, että valtio  velkaantuu koko ajan  kahden vaalikauden vakautusmallissakin    lisää (8 v)  – oman arvioni  yhteensä  30-40 mrd.   

Kuluvan vuoden valtion budjetissa  valtionvelan korkomenot (momentti 36.01.90) ovat n. 0,7 mrd euroa, ensi vuonna jo 1,5 mrd ja vuonna 2026 voivat olla jo  EK:n ja Nordean ekonomistien mukaan n. 4 mrd/v .  Eli selvästi kasvaviin  korkomenoihin pitää varautua (8 v)  jopa yhteensä  n. 20 mrd enemmän kuin kuluvan vaalikauden aikana on jouduttu maksamaan. Mistä nuo lisämenot ovat sitten pois ?

Eilen jäin pohtimaan, miksi hallitus siirsi  vuoden 2023 talousarvioesityksen täydennyksestä jo tiedossa olevat maatalouden ja soten  lisämenot. Ilmeisesti hallitus ei pystynyt toisaalta budjetista päättämään menojen leikkaamisesta. Asiaan palataan hallituslähteiden mukaan vuoden 2023 ensimmäisessä lisätalousarviossa ensi  helmikuussa. Onkohan menettely perustuslain (84 §hengen mukaista. Oliko eilen  myös tietoinen päätös  lisävelanoton siirtämisestä  ensi vuoden puolelle.  Maatalouden vastuuministerille tuli eilen lunta tupaan (HS-gallupin lisäksi)   ja se toinen  mp-pelikortti  jäi käteen ässäkortin sijaan. Eduskunnan puhujapöntöstä kuultaneen   vastuuministerin  kootut selitykset hänen vastatessaan koko opposition välikysymykseen   maatalouden ahdingosta.

+7
SJPHKI
Helsinki

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla.
Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu