Ihan vain muistin palauttamiseksi

Vuonna 2016 pääministeri Juha Sipilän hallituksen ajamana säädettiin  laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa .

1 §

Lain tarkoitus

Tämän lain tarkoituksena on luoda sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmisteluvaiheessa edellytyksiä turvata sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen yhdenvertaisesti ja taloudellisesti rajoittamalla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kokonaisuuden kannalta epätarkoituksenmukaisia kuntien ja kuntayhtymien oikeustoimia.

4 § 2 mom

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, kunta tai kuntayhtymä voi hakea poikkeuslupaa 1 momentissa tarkoitettua investointia koskevan sitoumuksen tekemiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö voi myöntää poikkeusluvan, jos investointi on perusteltu palvelujen saatavuuden turvaamiseksi ja investointi on alueen palvelurakenteen kannalta tarpeellinen.

→ Eilen vahvisti  A Saarikko TV1:n Ykkösaamussa,  että Sipilän hallituksen peruspalveluministerit (J Rehula ja myöhemmin A Saarikko) toimivat, että kaikki haetut poikkeusluvat myönnettiin (yli 80). Mihin kuntiin ? Arvoisat lukijat osaa päätellä.

Tämä on vain  yksi esimerkki on siinä kustannusvuoressa, joka hyvinvointialueilla on nyt taakkana. 

Kaikkein raskauttavinpana pidän eilen kirkassilmäisenä TV1:n ykkösaamussa esiintyneen pääministeri Marinin  hallituksen valtiovarainministeri A Saarikon piittaamattomuutta hallituksen itsensä nimittämän talouspolitiikan arviointineuvoston kehotukseen  ( Raportti 2021– s 78 ja  Raportti 2022 – ss. 92-93)  laatia ja aloittaa suunnitelma valtion budjetin vakauttamisesta.

Raportti 2021

“Velan vakauttamiseksi keskipitkällä aikavälillä tarvittaisiin vuotuista sopeuttamista, jonka suuruusluokan tulisi olla 0,2–0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen.”

Raportti 2022

Seuraava hallituskausi olisi aloitettava uskottavalla, läpinäkyvällä ja kunnianhimoisella julkisen talouden sopeuttamissuunnitelmalla. Kun otetaan huomioon alijäämän suuruus, sopeutus olisi toteutettava asteittain ja kestävästi. Tavoitteena olisi oltava julkisen talouden sopeuttaminen vuositasolla 0,4–0,6  % BKT:sta suuruisten toimenpiteiden kautta kahden hallituskauden ajan, jolloin velka suhteessa BKT:hen kääntyisi laskevalle uralle. Tulevaisuuden julkisen talouden liikkumavaran turvaaminen on tärkeää, koska Suomi todennäköisesti kohtaa negatiivisia taloudellisia häiriöitä näin pitkän ajanjakson aikana. Jos taloudelliset olosuhteet eivät ole kovin epäsuotuisat, mittava, etupainotteinen sopeutus olisi aloitettava vuonna 2024 sen sijaan, että vakauttamista lykättäisiin seuraavan hallituskauden loppuun

Että:  →kaikki mahdollinen  menovyöry kipattiin Marinin hallituksessa kepun myötävaikutksella seuraavalle hallitukselle