IMF ennakoi Suomen velkasuhteen edelleen pahenevan

Pääministeri Petteri Orpon hallitus sai edelliseltä hallitukselta perintönä velkakierteeseen ajetun valtion budjetin ja samalla  koko julkistalouden.

Ensi viikon jälkeen 28.08.2023  julkaistaan  valtiovarainministeriön pohjaehdotus  halllituksen budjettiriihen  19–20.09.2023 (aikataulu).

Suomi on tällä hetkellä jo eri sarjassa velkaisuutensa johdosta  kuin muut Pohjoismaat. Ja tilanne näyttää pahenevan,   jos IMF:n ennuste pitää paikkansa.

IMF ennakoi Suomen  julkisyhteisöjen velkasuhteen nousevan vuonna 2028 jo 82,1 %:iin. Ruotsin  vastaava velkasuhdeluku olisi vuonna 2028  vain 30 %  ja Tanskan   31,5 %  sekä Saksan   59,6 %. Suomea velkaisempia  maita olisivat   enää Ranska, Espanja, Portugali, Italia, Kreikka ja Belgia.

Suomen velkasuhde  olisi vuonna 2028 jo EU:n ennakoidun keskiarvon yläpuolella.

Valtionvelan korkokulut (budjetin momentti  36.01.90) ovat tänä vuonna noin  2,6 miljardia euroa ja kasvavat tällä vaalikaudella  4-5 mrd:n tasolle. Viime vuonna korkomenoihin meni alle miljardi euroa.

****

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on hallitusohjelman  mukaan  pyrkimässä   tällä vaalikaudella yli neljän  miljardin  euron leikkauksiin. Se perustuu  pääosin valtiovarainministeriön ennen vaaleja   esittämään  6 + 3 mrd:n  mallin  vakautus-/sopeutusmäärään.  Mutta  tuo ei taida vielä  riittää.

Hallitus joutuu päivittämään edellisen hallituksen talouslukuja esim. vv. 2024-2027   teknisessä    julkisen talouden suunnitelmassa  mainittua  lähivuosien alijäämäarvioita  (- 12 mrd).   

****

Palautan mieliin edesmenneen valtiovarainminsiteriön budjettipäällikön ja sittemmin valtiosihteerin Raimo Sailaksen haastattelun IS:ssä vuonna 2015. Sailas muisteli tuossa haastattelussa vuoden 1992 tapahtumia. Talousneuvosto oli asettanut Sailaksen puheenjohtajaksi työryhmään, jonka tehtävä oli esittää, miten julkista taloutta saadaan tasapainotettua.  Oli pakko tehdä raju menojen  sopeutus. Ilmeisesti eduskunnassa on tällä hetkellä tahoja, jotka vähättelevät nykyistä  velkaantumista.

Eduskunnan vihervasemmiston taholta vähätellään Suomen velkaantumista ja , ettei se ole muihin maihin verrattuna  suuri.  Tuossa Sailaksen haastattelussa puhutaan pääministeri Esko Ahon    ja valtiovarainministeri Iiro Viinasen ajasta ( vv. 1991-1995).  Pääministeri Esko Ahon hallitusta seurasi pääministeri Paavo L ipposen I-hallitus  (vv.1995-1999) valtiovarainministerinä Sauli Niinistö .

Pääministeri Lipposen hallitus jatkoi Ahon hallituksen päättämiä sopeutustoimia (12 mrd markkaa)  ja teki toisen (10 mrd markkaa) mokoman vielä lisää. Nuo sopeutustoimet nykyrahassa  ja euroissa olivat  paljon kovempia kuin nykyiset hallituksen  aikomukset.Pääministeri Lipposen hallituksessa niitä oli tekemässä eduskunnan koko vasemmisto yhdessä kokoomuksen kanssa. Joutuu kysymään, että mikä on vasemmiston tämänhetkisen politiikkosukupolven  velkaantumisen ymmärtämisen tilannetaju.

SJPHKI
Helsinki

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla.
Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu