Itävallan sunnuntain vaaleja seurataan muissa EU-maissa odottavin tuntein

 Itävallassa käydään sunnuntaina 29.09.2024  parlamenttivaalit. Itävalta kuuluu niihin maihin, jossa voi suurimmaksi puolueeksi  nousta laitaoikeiston puolue.

 Edellisissä vuoden 2019  vaaleissa saavutti   silloisen liittokansleri Sebastian Kurzin   johtama  Itävallan kansanpuolue (ÖVP) selvän vaalivoiton. Nuoren Sebastian Kurzin poliittinen ura päättyi  kuitenkin vuoden 2021 lokakuussa  eroon .

Liittokansleri Kurzin   hallituksen hallituskumppani   vihreät   ilmoitti, etteivät ne  luota enää  nuoreen liittokansleriin. Sebastian Kurzin  eron taustalla oli korruptioskandaali , johon nuoren  liittokanslerin  epäiltiin   sekaantuneen.

Itävalta kuuluu niihin maihin, jonka vaaleja – ainakin – EU:n piirissä seurataan mielenkiinnolla. Miksi ?

Kannatusmittauksissa  on johdossa  maahanmuutto- ja osin EU-vastainen FPÖ (Freiheitliche Partei Österreichs).   Kannatuksissa  jäljessä ovat  ÖVP   (Österreichische Volkspartei) ja SPÖ (Sozialdemokratische Partei Österreichs).   FPÖ:n  etumatka on tosin kaventunut ja ÖVP:n kannatus on noussut parin prosenttiyksikön tuntumaan. ÖVP:n kannatus tosin on kaukana edellisten vuoden 2019 voitokkaista vaaleista.

Jos kannatusmittaukset toteutuvat, on edessä vaikeat hallitusneuvottelut. Saako  keskustaoikeistolainen liittokansleri  Karl Nehammer  ja hänen puolueensa  ÖVP muodostettua enemmistöhallitusta. Julkisuudessa on ollut tieto, ettei nykyinen ÖVP lähde enää FPÖ:n kanssa (kuten aiemmin) samaan hallitukseen.

****

Miten  äänestäjät muistavat sunnuntaina vaalikopissa vielä  FPÖ:n Ibiza-skandaalin vuodelta  2019. Julkisuuteen tuli  Ibizalla kuvattu video, jossa FPÖ-puolueen  silloinen  johtaja Heinz-Christian Strache  näytti ottavan  vastaan lahjuksia venäläisen oligarkin sukulaisena esiintyneeltä naiselta (lue lisää).   Heinz-Christian Strache  tuomittiin syylliseksi korruptioon, josta  hän sai 15 kuukauden ehdollisen tuomio. Liittokanslerina  jo silloin toimineen  Sebastian Kurzin hallitus kaatui myöhemmin em. FPÖ:n skandaaliin  väitetyistä Venäjä-yhteyksistä.

Länsimaissa seurattiiin enemmän tai vähemmän hämmennyksen vallassa, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin saapui vuonna 2018  FPÖ:ta edustaneen silloisen  Itävallan ulkoministerin  Karin Kneisslin  häihin. 

Itävallan lähihistoriaan  liittyy jos jonkinmoista muutakin  tapahtumaa mm. eräiden  EU -maiden boikotit maan hallitusratkaisun johdosta.

****

Itävallan hallitukset  1945 –

SJPHKI
Helsinki

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla.
Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu