Kahdella seuraavalla vaalikaudella tuskin saadaan valtion budjettia vielä vakautettua

Talouspolitiikan arviointineuvosto  ehdotti  tammikuussa kahden seuraavan vaalikauden julkisen talouden vakautusmalliksi  vuosisuunnitelmaa   (0,2–0,4  % suhteessa BKT:hen/v).  

Tuolla mallilla valtio velkaantuminen    ei vielä  pysähdy. Nykyisellä alijäämärakenteella valtio velkaantuu    varovasti arvioiden  lisää (8 v) yhteensä  30-40 mrd. 

Olisiko sitten valtion budjetti likimain tasapainossa 2030-luvun alussa ? Velkaantumisvauhti saadaan kyllä nykyisestä hidastettua, mutta  yhdeksi suureksi menoeräksi tulee kasvamaan valtiovelan korkomenot.

Valtionvelan korko (momentti 36.01.90)

2023 talousarvio 1 513 000 000
2022 II lisätalousarvio 167 000 000
2022 talousarvio 507 000 000
2021 tilinpäätös     775 824 349
2020 tilinpäätös     890 991 520

 

Paljonko ovat em. momentin menot vuodesta 2024 alkaen  kahden seuraavan vaalikauden aikana. 

Jos ne olisivat (eivät tosin ole) vuosittain tuon n. 1,5 mrd , kahden seuraavan vaalikauden korkomenot ovat yhteensä n. 12 mrd. Jos momentin korkomenot ovat keskimäärin 3 mrd/v  (käytän tuota linkin  laskelmaa) kahden seuraavan vaalikauden korkomenot ovat yhteensä n. 24  mrd.

Mistä menoista kasvavat korkomenot ovat sitten poissa ? Vai otetaanko lisävelkaa kasvaviin korkomenoihin ?

Kun seuraava hallitus tekee vuoden 2024 budjettia, tulee em. menomomentin menot olemaan  jo 2,5-3 mrd:n tasolla, ellei jopa enemmän seuraavina vuosina.

Jan Hurri viittaa  tänään Taloussanomissa, että  Suomen Pankki  on Suomen valtion velkakirjojen suurin haltija eli valtion suurin velkoja.   Hurri viittaa EKP:n  tilastoon, jonka  perusteella Suomen Pankin  hallussa  olisi  mahdollisesti jopa puolet Suomen valtion liikkeessä olevista velkakirjoista (Valtiokonttori: Faktoja valtionvelasta).

Mikä on sitten Suomen Pankin hallussa olevien velkakirjojen vaikutus valtion   todellisiin  rahoituskuluihin. Jos ja kun Suomen Pankki  jatkaa voittojensa tulouttamista valtiolle maksettavina osinkoina, iso osa valtion maksamista koroista tulee takaisin valtion kassaan Jan Hurrin mukaan.

Suomen Pankki pystyi tulouttamaan vain 26 milj. euroa eli puolet Suomen Pankin tilikauden 2021 tuloksesta.  Ensi vuoden arvio  100 milj. euroa ja kuluvan arvio arvio vain 27 milj. euroa.

Onko Suomen Pankki sitten seuraavan kahden vaalikauden aikana miljarditolkussa voitollinen, että puolet edellä arvioiduista korkomenoista palautuu takaisin valtion kassaan. Eipä taida olla.

Pääjohtaja Timo Ritakalllio  varoitti  Suomea uhkaavasta  valtion velkakriisistä, ellei valtion velkaantumista pysäytetä.

Long-term interest rate statistics for EU Member States 

Suomen Pankin vuosikertomus (1914  –

Että semmoinen tapaus !

0
SJPHKI
Helsinki

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla.
Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu