Kahden kärkipuolueen kannatus selvästi muita edellä

YLE  on julkaissut puolueiden kannatusnumerot:

1.Kokoomus  23,7  %   2. SDP  19,8 %   3.  PS   15,3 %   4.  Keskusta 11,8   %   5. Vihreät  9,7  %  6. Vas   7,8 %  7. RKP  4,6  %  8. KD  3,3  %  9.  LK 2,1   %  10. Muut  1,9  %

En ota kantaa puolesta tai vastaan yksittäisen puolueen kannatukseen.  On tullut vuosikymmeniä näitä kannatusmittauksia seurattua  ja kaikilla puolueilla on kannatuksessa välillä vaihtelua ylös- tai  alaspäin. Paljon ehtii tapahtua vielä ennen vaaaleja meillä ja maailmalla, joilla on vaikutusta puolueiden kannatuksiin.  Kaksissa edellisissä  vaaleissa  vv. 2015 ja 2019 kärkipuolueen kannatus on ennen vaaleja tasoittunut seuraaviin puolueisiin.

Aamun HS  uutisoi presidentti Sauli Niinistön valtavasta suosiosta. Myös hallituksen suosio on noussut edellisestä mitttauksesta.

Ks. tästä puolueiden kannatus vuoden  aikana.  Ks. myös puolueiden  kannatus viimeisissä  vaaleissa:  AluevaalitKuntavaalitEU-vaalit.

****

Olen täällä useassa  blogissani viime kuukausina todennut,  että   kaksi suurta asiakokonaisuutta   tulevat hallitsemaan Suomen ulko- ja sisäpoliittista keskustelua  : 

1)  Suomen jäsenyys sotilasliitto Natossa

→ Suomen Nato -jäsenyys on edennyt  “loikkauksin” eteenpäin ensin toukokuussa jäsenhakemuksen jättämisellä   yhdessä  Ruotsin kanssa.  Viime viikolla pidetyssä  Naton huippukokouksessa Suomi ja Ruotsi  olivat  maailmanpolitiikan huomion keskipistenä. Molemmat maat   kutsuttiin Nato -liittokunnan  tarkkailijajäseniksi.    Prosessi on jatkunut tällä  viikolla  molempien maiden liittymispöytäkirjojen   allekirjoittamisella  ja edelleen  saattamisella  nykyisten  jäsenmaiden  parlamenttien  ratifioimaksi. Kun sopimusluonnos on ratifioitu (ks. tilanne) nykyisissä jäsenmaissa, Suomen eduskunta käyttää  vielä perustuslain 93-94 §;ien  valtaa päättäessään Suomen osalta sopimuksesta.

 2)  Suomen julkisen talouden rahoituksen ja alijäämän vakauttaminen kestävälle pohjalle. 

→ Ennen juhannusta  17.06.2022 oli eduskunnan täysistunnossa  käsittelyssa    valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026. (VNS 2/2022 vp  –  VaVM 14/2022 vp).  Mietinnössä ei selkokielellä otettu kantaa talouspolitiikan arviointineuvoston ehdotukseen  keskipitkän aikavälin suunnitelman laatimiseksi julkisen talouden alijäämän vakauttamiseksi.  Arviointineuvoston mukaan (ss. 10 ja 78)  keskipitkällä aikavälillä tarvittaisiin  vakauttamistoimia, jonka suuruusluokan tulisi olla vuosittain  0,2–0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen. 

Kaikissa  tällä vaalikaudella  tehdyissä uudistuksissa on  riittävä rahoitus  edelleen  auki (sote -uudistus,  hoitotakuu, hoitajamitoitus , oppivelvollisuusiän nostaminen ym) .  Velkojen nykyiset  korkomenot tulevat valtion budjetissa  selvästi  kasvamaan

Suomen Pankki  ja valtiovarainministeriön varoittavat  Suomen  talouden taantumasta  voimistuvan  inflaation kanssa.  Nykyisen suuren  alijäämän entisestään kasvaminen   on  uhkaamassa, ellei ryhdytä määrätietoisesti korjaaviin  toimenpiteisiin.  Suomen julkisen talouden epätasapaino on kasvava turvallisuusuhka.   Siksi olen sitä pitänyt  koko ajan esillä yhdessä Nato -jäsenyyden kanssa.

****

Seuraavat   sääntömääräiset eduskuntavaalit on määrä pitää  02.04.2023 eli 9 kuukauden  kuluttua. Ehdokashakemusten jättöpäivä vaalipiirilautakunnille on  viimeistään tiistaina 21.02.2023 ennen klo 16. Puolueet ovat alkaneet jo nimetä ehdokkaita eduskuntavaaleihin. Perustuslain 61 §:n mukaan eduskunta valitsee pääministerin, jonka tasavallan presidentti nimittää tähän tehtävään. Muut ministerit presidentti nimittää pääministeriksi valitun tekemän ehdotuksen mukaisesti.

Eduskuntavaalien jälkeen on löydyttävä Nato -jäsenyyden kaltaista  laajaa päättäväisyyttä vakauttaa Suomen julkinen talous. Sillä julkisen talouden vakautusta ei  tekemättä voi enää kauan  jättää. 

****

Katso tästä eräiden  Euroopan ja eräiden muiden maiden puoluekannatuksia.

Ruotsi  – NorjaTanska –  Saksa   –  Itävalta  – Hollanti  – Britannia  –  Italia  – KreikkaEspanjaRanska  –   Viro  –  Suomi –  KanadaUSAJapani

Palaan  elo-syyskuussa  Ruotsin  valtiopäivävaalien asetelmiin ja   muiden maiden puoluekannatuskehityksiin.

****

Montesquieun  vallan kolmijako-opissa ensimmäinen valtiomahti on poliittinen päätösvalta, toinen hallinnollinen toimeenpanovalta  ja kolmas tuomiovaltaa käyttävä oikeuslaitos. Mutta onko neljäs valtiomahti  –  lehdistö ja muu media  – käytännössä kaikkia noita kolmea  valtiomahtia vaikuttavampi mahti. 

Neljäs  valtiomahti ei tosin kaikkialla pysty vaikuttamaan  (ks. blogin lopussa viimeinen kappale ),  jos sen toiminta on monisssa maissa estetty/rajoitettu  tai välillä vieraan vallan  rikollisen   kybertoiminnan   kautta  häiritty. Mutta onko sitten neljännen valtiomahdin vaikutusvalta ja vastuu tasapainossa.    Audiatur et altera pars (kuunneltakoon myös toista osapuolta)  on  vanha tuomarin ohje   nykymaailman medialle tasapainottamaan median valtaa ja vastuuta. 

****

Vuosittaisen  lehdistönvapauden indeksin mukaan Suomi on sijalla  5 ja Turkki sijalla 149 sekä Venäjä sijalla 155.  Oikeusvaltiovertailussa  Suomi on sijalla 3 ja Turkki sijalla 117 sekä Venäjä sijalla 101.   Sitten tämä maiden demokratia -tilanne. Suomen indeksiluku  on  9,27 ja Turkin 4,35 sekä Venäjän 3,24 . Suomen indeksiluku sijoittuu globaalivertailussa kolmanneksi parhaaksi.
+3
SJPHKI
Helsinki

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla.
Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu