Kaikki yhtäaikaa: ylisuuri julkinen talous ja  nopea velkaantusmisvauhti   sekä päälle kireä verotus

Nykyisen punavihreän hallituksen hallitusohjelma – jo ennen koronapandemiaa – oli talouspohjaltaan kestämätön. Kukaan tunnettu ekonomisti ei uskonut hallitusohelman tavoitteisiin, jonka mukaan vuoteen 2023 mennessä on työllisyysaste 75 %  ja valtion budjettitalous tasapainossa

Hallituksen työllisyystoimet ovat tähän mennessä jääneet perin vaatimattomiksi. Hallitus siirsi  80 000 lisätyöpaikat  ja valtion budjetin tasapainotavoitteen 10-vuoden päähän. 

Valtiontalouden tarkastusvirasto tuoreessa  finanssipolitiikan valvonnan  raportissa toteaa, samaa, että tähän mennessä tehtyjen työllisyyspäätösten vaikutukset julkistalouteen ovat arviomme mukaan olleet vaatimattomia. 

Tarkastusviraston mukaan julkisen talouden menokehyksiin (siis ennen koronapandemiaa) tulee palata mahdollisimman nopeasti. Tuokaan ei tosin riitä alkuunkaan pysäyttämään valtion velkaantumista, jos uusia rohkeita työllisyys- ja rakenneuudistuksia ei tehdä (esim. sote-maakuntauudistus ei sitä ole).

Edellinen pääministeri Sipilän hallitus viimeisessä budjettiesityksessään otti velkaa n. 1,4 mrd ja kokonaisvelan määräksi n. 109 mrd. Nyt ollaan toisella tasolla koronapandemian johdosta. Velkaa otetaan  2020 n. 20 mrd ja  ensi vuonna 11,7 mrd (tuskin jää tuolle tasolle). Koronapandemian hallintaan saamisesta – rokotuksista huolimatta – meillä ja muualla ei ole vielä täyttä varmuutta. 

Nykymenolla hallitus lisää tällä vaalikaudella  valtion velkaa yli 50 mrd:lla. Kesällä julkituotiin  skenaarioita, joiden mukaan  pahimmassa tapauksessa valtiolla on velkaa 200 mrd (+ kuntien velka)  ja  velkaantumisaste BKT:sta 100 % vuosikymmen lopulla.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen sanoo Talouselämä -lehdessä, että  talouden tämänhetkinen tilanne on ”aivan kreisi”, mutta se voi vielä mennä huomattavasti kreisimmäksi. Miksi sitten nykyinen hallitus on työllisyys- ja talouden vakauttamistoimissa saamaton ja toimeton, jos hallituksessa tiedetään edessä olevan vuosikymmeniin kautta aikain vakavin talouden kriisi.

Veronmaksajat on tehnyt kansainvälisen vertailun Suomen verotuksesta, jonka mukaan palkkojen verotus on Suomessa vertailumaihin nähden kireämpää.

Suomen julkinen hallinto ja talous on mitoitettu n. 8 miljoonan väestölle.

Työelämäprofessori, valtiotieteen tohtori Vesa Vihriälä kirjoitti aiemmin , että hallituksen julkisen talouden kestävyystiekartta on epäuskottava.

****

Siis kaikki blogiotsikon asiat (julkisen talouden ylisuuri koko,  verotus ja velkaantumisvauhti) ovat Suomen kannalta enemmän kuin vinossa. Tämä  on vaarallinen tilanne.

****

Äänestäjiin eivät  nämä makrolousasiat näytä mielipidetiedusteluissa vielä vaikuttavan.Mutta tulee sekin aika. Ketkä ova silloin maamme asioita päättämässä,  toivottavasti eivät  kansainväliset  rahoitustahot, eikä EU  (kuten PS väittäisi).

****

Suomi on kansainvälisessä vertailussa  jo valmiiksi  ylisuurten julkisten menojen ja kireän verotuksen maa:

Veroaste        Julkiset menot