“Kansantalouden uhkaa Suomessa ei vieläkään oteta vakavasti”

Noin sanoo entinen pääministeri ja nykyisessä hallituksessa valtiovarainministerinä toiminut Matti Vanhanen tuossa US:n haastattelussa.

Eikö otsikon kysymys ja uhka olisi tullut Matti Vanhasen esittää myös  myös  itselleen.
Tästä taulukosta voi katsoa Matti Vanhasen pääministerikauden (vv. 2003-2007  ja  2007-2010 ja valtiovarainministerikauden  (2010-2011) koko julkisen velan kehitys.

Yhden puolueen parlamentaarinen voima ei riitä päättämään yksin valtion velanotosta. Velanotosta ovat olleet päättämässä vuorollaan nykyiset hallituspuolueet ja lähes koko nykyinen oppositio.

Nykyisen hallituksen  julkisen talouden raamit ja kehykset ylittävä politiikka lähti heti hallituksen muodostamisesta ja sovitusta  hallitusohjelmasta.  Koronapandemialla ei julkisen talouden nykyistä kehitystä voi yksin perustella tai selittää.

***

Valtiovarainministeriön julkaisemasta  tuoreesta riskikatsauksesta ilmenee, että valtiovelka kaksinkertaistui  reilussa kymmenessä vuodessa ja takaus- sekä takuuvastuut  sitäkin enemmän.

Kansainvälisen valuuttarahasto IMF totesi   kuukausi sitten Suomen talouden tilasta ja rahoitussektorin vakaudesta, että    julkinen velka olisi  käännettävä laskuun julkisen talouden puskurien kasvattamiseksi. Aiemmin  luottoluokittaja Fitch varoitti Suomea nykyisestä velkaantumisvauhdista.

Valtiovarainministeriön (Taloudellinen katsaus) tuoreessa raportissa todetaan

“Julkisen talouden menojen ja tulojen välinen epätasapaino pienenee voimakkaasti vuonna 2021 mutta on edelleen selvästi pandemiaa edeltänyttä aikaa suurempi. 

Julkisessa taloudessa on rakenteellinen alijäämä, jota hyvä suhdanne ei korjaa. “

Seuraavalle hallitukselle on kaatumassa julkisen talouden rahoituksen kriisi, siis kriisi. Kriisiä vaikeuttaa sote- uudistuksen epärealistiset tavoitteet ja miljarditason  rahoitusvajaus

0
SJPHKI
Helsinki

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla.
Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu