Kärkipaikka vaihtui tuoreessa puoluekannatusmittauksessa

Pääministeri Orpon koko  hallituksen luottamuksesta on kesätauon jälkeen äänestetty kaksi kertaa:   1) Yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämistä koskeneen tiedonannon jälkeen 2)  Sosiaali- ja terveyspalvelujen hoitamista koskeneen   välikysymyksen   jälkeen.  Ennen kesätaukoa oli  äänestys  hallitusohjelman tiedonannosta. Hallitus nautti noissa  äänestyksissä  eduskunnan luottamusta.

Näyttää siltä, että jo ennen vaaleja vallinnut vastakkainasettelu jatkuu . Roolit  tosin ovat vaihtaneet pääosin paikkaa hallitus- ja oppositiopuolueesta.   Suomen julkisen talouden tila ja kriisissä olevat sote -palvelut  vaatisivat  nyt laajaa yhteistyötä yli hallitus- ja oppositiorajojen.

Perustustuslain 3 §:n  1 momentin mukaan lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta.  Hallitus antaa eduskunnalle hallitusohjelmansa  mukaisia lakiesityksiä ja  valtion talousarvioesityksen seuraavaksi vuodeksi.   Eduskunnan päättää sitten   työjärjestyksessä määritellyllä tavalla hallituksen esityksistä.  Eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettivaltaa on nyt yleislakolla uhkaamassa SAK:n johdolla ay-liike. 

*****

YLE  on julkaissut uuden puolueiden kannatusmittauksen.   Kärkipaikan on ottanut SDP.

1. SDP  23,5 %  2.  Kokoomus   20,2 %   3.   PS    17,3  %

4. Keskusta   10,4   %       5.  Vihreät    8,7 %   6. VAS  8,5   %   

7. RKP   4,2  %     8. KD  3,4   %     9.  LiikeN   2,2 %   ja  Muut  1,6     %

Ks. tästä puolueiden kannatuskehitys  eduskuntavaalien jälkeen.

****

Presidentinvaalien  1. kierrokseen on aikaa enää vajaat  kolme kuukautta. Vaalien ehdokkaat ovat selvillä 12.12.2023. 

HS  ja YLE  julkaisivat 13.10.2023 edellisen ehdokkaiden kannatusmittauksen ja  lisää  on muittenkin toimesta tulossa  vaaleihin saakka. I

Evan  syksyn 2023 arvo- ja asennetutkimuksessa selvitettiin, että seuraava tasavallan presidentti ottaisi omakseen roolit kansakunnan keulakuvana, ulkosuhteiden ammattilaisena ja arvojohtajana.

Muiden maiden puoluekannatuksia ja  vaaleja 

Ruotsi  – Norja  – Tanska –  Saksa   –  Itävalta  – Hollanti   – Britannia  – Italia  – Kreikka –  Espanja – Ranska  –   Viro  – Suomi –  Sveitsi – Puola –  Kanada   –   USA  –   Japani

Espanjassa heinäkuussa  pidetyissä  vaaleissa  ei kumpikaan  valtapuolueista ( People’s Party/PP  ja Spanish Socialist Workers’ Party/ PSOE) saanut enemmistöä. Vaalien voittaja PP-puolueen puheenjohtaja Alberto Núñez Feijóo ei onnistunut muodostamaan hallitusta. Tällä hetkellä  uuden hallituksen muodostamisen  yritysvuorossa on nykyinen pääministeri, PSOE:n puheenjohtaja  Pedro Sánchez. 

Puolan 15.10.2023 pidetyissä  parlamenttivaaleissa EU-myönteisen  Donald Tuskin  johtama  koalitio – Civic Coalition ( Kansalaisfoorumi)  – sai  taakseen  enemmistön.  Laki ja oikeuspuolueeseen kuuluva  Puolan presidentti Andrzej Duda on kutsunut uuden parlamentin koolle vasta 13.11.2023 , joka  on monien mielestä on uuden hallituksen muodostamisen viivyttämistä.

Hollannissa käydään parlamenttivaalit marraskuussa 22.11.2023. Kuka on pääministeri Mark Rutten seuraaja ja onko eroavan Rutten edustama VVD -puolue seuraava pääministeripuolue. Hollannin puoluekenttä on pahoin pirstaloitunut, ettei hallituksen muodostamisesta tule helppoa.  Mark Rutte   on nostettu yhdeksi   Naton  pääsihteeriehdokkaaksi tehtävästä luopuvan Jens Stoltenbergin seuraajaksi.

Vuonna 2023 eri  maissa pidettäviä vaaleja  –   Euroopan Parlamentin vaalit 2024  (Opinion polling )

****

Vapaita vaaleja voi uhata   tekoälyn avulla rakennetut  syväväärennökset  eli deepfakit. Deepfaken määrittely  Wikipediassa.