Kärkipuolueiden kannatukset pysyneet melko vakaina kesän jälkeen

YLE julkaisi juuri tuoreen puolueiden kannatusmittauksen ( edellinen 02.09.2021).  Puoluekannatukset näyttävät pysyneen melko vakaina kesän jälkeen.

Tuoreen kannatusmittauksen numerot (%):

Kokoomus  20,9   –  SDP   19,3  –   PS 1 7,7   – Keskusta 12,6   – Vihreät  10,4  –  Vas  8,6  –  RKP 4,1  –  KD  3,2  –  LN  1,7

Ylen uutinen

En ota kannatusnumeroihin  puoluekohtaisesti kantaa puoleen  tai  toiseen.  Puolueiden kannatustrendejä kannattaa silmäillä vähän pitemmältä kuin yhden kuukauden lukujen perusteella.  Alkuvuonna kolmen kärkipuolueen järjestys oli erilainen kuin tässä tuoreessa mittauksessa. Merkkejä järjestyksen vaihtumisesta oli nähtävissä jo ennen kesäkuun kuntavaaleja.

*****

Ensimmäisiin aluevaaleihin on enää aikaa runsaat 3,5 kuukautta. Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksen mukaan aluevaaleissa äänestysprosentti uhkaa jäädä jopa alle 40 %:n. Keskustan konkari Seppo Kääriäinen ehti jo tuon tutkimuksen perusteella ennustaa aluevaaleista   jollekin jytkyä, toiselle mahalaskua.  Helsingissä ei vaaleja järjestetä. Koko maan ennusteet puolueiden kannatuksista  ilman Helsinkiä on jatkossa tulossa   (mm. Demokraatin uutisoima  harjoituslaskelma  kuntavaalien perusteella).  Jos kesäkuun kuntavaalien tuloksesta otetaan Helsingin äänet pois, muuttuvat oman laskelmani mukaan  puolueiden koko maan kannatusluvut tällaisiksi (%) : kokoomus  20,7 –   SDP  18,3  –   keskusta  16,8 –  PS  15,2 –  vihreät  9,1  –  Vas  7,2  – RKP  4,7  –  KD  3,9 – LN 1,3 . 

Tuntuu siltä, ettei  tietoisuus sote -uudistuksesta   ole saavuttanut äänestäjiä ja , mistä siinä on kysymys.  Puhuminen aluevaaleista   pian kesäkuun  kuntavaalien  jälkeen alkaa olla osalle  äänestäjiä hällä väliä asia. Minulla on vahva tunne, että päätetty lakipaketti joudutaan avaamaan monestakin syystä (mm. julkisen ja yksityisen sektorin roolit, akuutti henkilöstöpula,  hyvinvointailueiden erilaiset lähtökohdat suoriutua lailla määrätyistä tehtävistä, kuntien talous ja  kyky  sopeutua muutoksen).

*******

Katso tästä eräiden muiden maiden puoluekannatuksia.

Ruotsi  – NorjaTanska –  Saksa   –  Itävalta  – Hollanti  – Britannia  –  Italia  – KreikkaEspanjaRanska  –   Viro  –  SuomiKanada –  USA

Ruotsi on saamassa marraskuussa  Stefan Löfvenin tilalle naispääministerin valtiovarainministeri Magdalena Anderssonista, jos hän saa valtiopäivien enemmistön tuen.

Saksan liittopäivävaalien tuloksen  perusteella  ovat hallitusneuvottelut/-tunnustelut alkaneet SPD:n Olaf Scholzin johdolla kolmen puolueen (SDP, Grüne  ja FDP)  kesken. Angela Merkel jatkaa vt. liittokanslerina siihen saakka, kunnes uusi liittokansleri on valittu  ja uusi hallitus on aloittanut toimintansa. CDU:n osalta odotetaan, milloin  puolueen puheenjohtaja vaihdetaan kehnon vaalimenestyksen alamaissa olevan kannatuksen  johdosta.

Myös Norjassa tulee pääministerivaihdos   syyskuun  suurkäräjävaalien perusteella. Uudeksi pääministeriksi on nousemassa   työväenpuolueen puheenjohtaja Jonas Gahr Støre  .

Vuoden kuluttua ovat jälleen USA:ssa välivaalit ( midterm elections). Demokraattien nykyinen enemmistö edustajainhuoneessa ja tasatilanne  senaaatissa on silloin uhattuna..  Istuvan presidentin puolueella on ollut yleensä vaikeuksia välivaaleissa ja niin näyttää olevan  nytkin

Ranskan ensi kevään  presidentinvaaleista on  tulossa  jännittävät. Ketkä kaksi ehdokasta  (Emmanuel Macron, Marine Le Pen tai Xavier Bertrand vai joku muu)   yltää toiselle kierrokselle, on vielä kovin  epävarmaa. Vuoden 2017  vaalit nostivat lyhyessä ajassa  Emmanuel Macronin presidentiksi La République en marche -kansanliikkeen voimin. Nyt ei ole -ainakaan vielä –  nähtävissä vastaava kansanliikettä.

 

Vaaleja  käydään  tänä vuonna monissa muissakin maissa (ks. em. linkki).

+4
SJPHKI
Helsinki

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla.
Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu