Kärkipuolueiden väliset kannatuserot kasvussa

YLE on julkaissut puolueiden kannatusnumerot:

1. Kokoomus  25,9 %  2. SDP  18,7 %   3.  PS  14,9 %  4.  Keskusta 12,1 %

5. Vihreät 9,4 %  6. Vas  8,0 %  7. RKP 4,8 %  8. KD  3,0 %  9.  LK 1,9 %  10. Muut  1,3 %

Lue tästä lisää.

Ks. Tästä puolueiden kannatusten    kehitystä  viime ja tänä vuonna. Siitä voi havaita, että kokoomus on ollut nyt vuoden kannatuskärjessä. Onko tässä enää  kuinka paljon Nato- kannatuslisää, ei ehkä yksin enää riitä selitykseksi. Suomen talouden haasteet ja velanotolla asiansa ratkaissut nykyinen hallitus alkaa askarruttaa äänestäjiä. SDP:n kannatus on  vuoden aikana liikkunut n. 18-19 %:n tasolla sekä PS:n kannatus kolmantena n. 15 %:n tasolla.

Seuraavat   sääntömääräiset eduskuntavaalit on määrä pitää  02.04.2023 eli 10 kuukauden kuluttua. Ehdokashakemusten jättöpäivä vaalipiirilautakunnille on  viimeistään tiistaina 21.02.2023 ennen klo 16. Puolueet alkavat   nimetä ensimmäisiä ehdokkaita  muutaman kuukauden kuluttua. 

Tässä  kesäkuussa puoluekokouksia pitävät  kokoomus Kalajoella 10–12.6.2022 ja samassa viikonvaihteessa  keskusta  Lappeenrannassa. Puoluejohtajat Petteri Orpo ja Annika Saarikko jatkavat  tehtävissään. Muissa henkilövalinnoissa voi sitten tulla muutoksia. Blogistin hevosmiesten uutistoimistosta  saaman käsityksen mukaan keskustan kentällä haikaillaan Antti Kaikkosen puheenjohtajuuden perään

****

Nämä  kaksi suurta asiakokonaisuutta   tulevat hallitsemaan Suomen ulko- ja sisäpoliittista keskustelua  : 1)  Suomen jäsenyys sotilasliitto Natossa 2)  Suomen julkisen talouden rahoituksen ja alijäämän vakauttaminen kestävälle pohjalle. Ennustan, että  eduskuntavaalitaistelussa Suomen heikkenevät  talousnäkymät , inflaatio ja korkotason nousu  sekä  kriisiytynyt  julkinen talous (valtio + kunnat)  monine  vakavine seurausvaikutuksineen saa toivottavasti keskeisen aseman vaalikeskusteluissa .  Valtioneuvoston selonteossa  julkisen talouden suunnitelmaksi  vuosille 2023–2026 ​  (VNS 2/2022 vp)  sivulla  46   taulukko 9  on monta miljardia alakantissa tulevasta alijäämästä. Koko suunnitelmasta puuttuu vaihtoehtoiset julkisen talouden  skenaariolaskelmat   talouden  eri kehityksen vaikutuksesta koko julkistalouden    rahoitusasemaan  (entäs jos BKT  voi  sakkaa  miinukselle, jota  mm. Suomen Pankki  pitää mahdollisena).

****

Vuoden 2024 sääntömääräisten   presidentinvaalien   ensimmäinen  vaalipäivä on jo runsaan 1,5 vuoden kuluttua tammikuun neljäntenä   sunnuntaina  28.01.2024.  Jos kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä, toinen vaalipäivä  on kahden eniten  1. kierroksella  saaneiden ehdokkaiden välillä   ensimmäistä vaalia seuraavana toisena  sunnuntaina  eli 11.02.2024.   Ennustan,  kun suurempien puolueiden ehdokasnimet ovat selvillä , alkaa  hahmottua kannatusmittauksissa 3-5 nimen kärkijoukko. Mielenkiintoista on seurata, muodostetaanko  jonkun puolueen ehdokkaan  tai puolueisiin kuulumattoman ehdokkaan ympärille kansalaisliike  vuoden  2018 vaalien tapaan.  

****

Katso tästä eräiden  Euroopan ja eräiden muiden maiden puoluekannatuksia.

Ruotsi  – NorjaTanska –  Saksa   –  Itävalta  – Hollanti  – Britannia  –  Italia  – KreikkaEspanjaRanska  –   Viro  –  Suomi –  KanadaUSAJapani

****

Ranskassa  pidetään nyt kesäkuussa  kansalliskokouksen (Assemblée nationale ) vaalit  (12 ja 19.06.2022). Vuoden 2017 vaaleissa   sai Emmanuel Macronin tukipuolue ((LREM)) 577-paikkaiseen kansalliskokoukseen ehdottaman enemmistön.  Ennustelaskelmien mukaan  enemmistön saamiseen nyt tarvittaneen  tukea muista keskusta-oikeistolaisista puoleista.  Ilmeisesti presidentti Emmanuel Macron teki  tietoisen “taktisen peliliikkeen” vaihtamalla uudeksi pääministeriksi pari viikkoa sitten Elisabeth Borne’n . Borne on toinen nainen pääministerinä koko Ranskan historiassa.  (Luettelo  viidennen tasavallan  pääministereistä).

Saksassa kannatusmittauksissa  oppositioon joutuneella  CDU/CSU:lla  on  selvä  johtoasema. Liittokansleri Olaf Scholzin johtamassa   ( SPD + Grüne +FDP)  hallituksessa näyttää vihreitten kannatus nousseen välillä  jopa ohi  SPD:n. Liittokansleri Scholzin politiikan  johtamistapaan  ei olla tyytyväisiä . Kolmas hallituskumppani FDP joutunee ennen pitkää pohtimaan, onko puolue hallituksessa oikeassa seurassa. Puolueen kannatus on ollut  vapaassaa pudotuksessa.  FDP oli hallituksessa  edellisen kerran liittokansleri Angela Merkelin II-hallituksessa  vv. 2009-2013. Vasemmiston kanssa FDP oli hallituksessa liittokansleri Helmut Schmidtin    III-hallituksessa vv. 1980-1982.

Saarivaltakunnassa Britanniassa kärvistellään   korona-ajan “bilejuhlien tutkinnassa”  ja monissa EU-eron ( Britain’s Brexit trade chaos)  kansalaisia  koettelevissa  jälkimainingeissa. Toissa  viikolla julkaistiin  loppuraportti   pääministerin Johnsonin virka-asunnon pandemiasulkuajan juhlista.   Äänestäjien enemmistön mielestä pääministeri Johnsonin tulisi erota.  Mutta, mutta. Nyt on käynnissä   myös  tutkimus, onko   oppositiojohtaja, työväenpuolueen johtaja Keir Starmer   noudattanut koronasääntöjä”.  Keir Starmer sanoi  olevansa  valmis eroamaan , jos  hän on rikkonut koronarajoituksia.  Konservatiiveilla  ei ole tällä hetkellä pienintäkään  halua parlamentin hajottamiseen, kun kannatusluvut osoittavat asetelmien muuttumista päinvastaiseksi  2019   vaaleihin verrattuna. Seuraavat lakisääteiset parlamenttivaalit ovat  vasta tammikuussa 2025. Onko Boris Johnson silloin konservaviivien johtaja ja pääministeri -tuskin on.

Ruotsissa  valmistaudutaan  syyskuun valtiopäivävaaleihin ja odotetaan  Suomen lailla  ratkaisua maan Nato jäsenhakemukseen. Pääministeri Magdalena Anderssonin  johtamien sosialidemokraattien kannatus on pysynyt  jo useita kuukausia  selvästi suurimpana puolueena.  Toiseksi suurin puolue on  Ulf Kristerssonin johtama  maltillinen kokoomus. Ruotsin valtion budjetti on tasapainossa.  Suomessa valtio  ja koko julkinen talous ml kunnat on ajautunut velkakierteeseen. Ruotsia on hallittu vuodesta 2014 alkaen sosialidemokraattien johtamalla vähemmistöhallituksella pääministeri Fredrik Reinfeldtin porvarihallituksen jälkeen  (Ruotsin hallitukset 1974 –). Näyttää tällä hetkellä, että enemmistöhallitusta on vaikea saada myös syyskuun vaalien jälkeen.

Itävallassa on   Karl Nehammer  jo  kolmas liittokansleri vajaan vuoden sisällä.   Nuori liittokansleri  Sebastian Kurz  joutui  jättämään politiikan korruptioskandaalien johdosta. Kannatusmittauksessa on  päähallituspuolue Itävallan kansanpuolue (ÖVP) menettänyt johtoasemansa sosialidemokraateille (SPÖ).   Itävallan populistisella vapauspuolueella    (FPÖ)  oli läheiset suhteet Putinin Venäjään.  Vuonna 2019 hallituksessa olleen vapauspuolueen korruptioskandaali johti lopulta koko Itävallan hallituksen kaatumiseen (Ibiza video). 

Italiassa käydään ensi vuoden kesäkuussa parlamenttivaalit.  Puolueolojen kehitystä on syytä seurata, sillä monenlainen  populismi on Italian lähihistoriassa  ollut eri syistä herkässä nousussa. Kuka on seuraava pääministeri  Mario Draghin jälkeen, ja mikä on hallituksen koostumus?  Pysyykö Italian pankkijärjestelmä pystyssä ? Italiassa on ollut kaksi  viimeistä pääministeriä  poliittisten puolueitten ulkopuolelta  (ks. Italian pääministerit 1946 –).

****

List of elections in 2022 (ks. tuosta linkistä, missä kaikissa maissa vaaleja käydään tänä vuonna).   Marraskuussa  ovat   USA:ssa välivaalit ( midterm elections). Demokraattien nykyinen enemmistö edustajainhuoneessa ja tasatilanne senaaatissa on silloin uhattuna.

+5
SJPHKI
Helsinki

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla.
Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu