Kasvaako ensi vuoden valtion budjetin alijäämä entisestään
Valtiovarainministeriö julkaisi maaliskuussa tavoiteaikataulun vuoden 2023 valtion talousarvioesityksen valmistelusta.
Tavoiteaikataulun mukaan valtiovarainministeriön ehdotus talousarvioksi lähetetään ministeriöille ja ehdotus julkaistaan internetissä 05.08.2022. Eli jo kolmen viikon kuluttua.
Valtion budjettiasioita vuosikymmeniä seuranneena tuntuu, että hallituksen haasteet vaalikauden viimeisen budjetin valmistelussa kasvaa koko ajan lisää.
***
Palautan mieliin, mitä eduskunnan ennen juhannusta 17.06.2022 käsittelemässä valtioneuvoston selonteossa julkisen talouden suunnitelmaksi vuosille 2023—2026. (VNS 2/2022 vp – VaVM 14/2022 vp) sivulla 46 (taulukko 9 ) on arvioitu budjettitalouden tasapainosta:
2022 2023 2024 2025 2026 (mrd):
-7,6 -7,5 -7,6 -7,1 -6,7
Vuoden 2022 arvioluku on jo toisen lisätalousarvion (n. 8,9 mrd) jälkeen ylitetty. Ja merkit viittaa siihen, että alijäämä kasvaa tänä vuonna lisää. Olen täällä aiemmin kysynyt, että onko kasvanut valtion tuloarvion lainanottovaltuus on muuttunutkin menojen jakovaraksi
***
Tämän viikon tiistaina oli MTV:ssä puolueiden puheenjohtajatentti. Tilaisuudesta olivat poissa pääministeri Marin ja valtiovarainministeri Saarikko. Molemmat ministerit ovat välttäneet julkisuutta Fortum-Uniper tilanteesta, josta KL:n mukaan Saksan kanssa neuvottelut jatkuvat.
****
Ihmettelen tässä taas, miksi hallitus ei ole käynnistänyt talouspolitiikan arviointineuvoston ehdottamaa keskipitkän aikavälin konkreettisen suunnitelman laadintaaa julkisen talouden alijäämän vakauttamisesta. Talouden arviointineuvoston mukaan tuo julkisen talouden vakauttamissuunnitelma tulisi laatia ja toteuttaa parlamentaarisella neuvotteluilla, joiden päätökset toimisivat ankkurina paitsi nykyiselle myös tuleville hallituksille.
Arviointineuvoston mukaan (ss. 10 ja 78) keskipitkällä aikavälillä tarvittaisiin vakauttamistoimia, jonka suuruusluokan tulisi olla vuosittain 0,2–0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen.
Tuo edellä mainittu vv. 2022-2026 alijäämä on käsittääkseni monta miljardia alakantissa (sote -uudistuksen rahoitus, hoitajamitoitus, hoitotakuu, oppivelvollisuusiän nostaminen, korkomenojen tuntuva kasvu, kuntien rahoitusasema jatkossa, valtion vähenevät osinkotulot jne)
Suomen Pankki ja valtiovarainministeriön ovat varoittaneet Suomen talouden taantumasta voimistuvan inflaation kanssa. Suomen julkisen talouden alijäämä on kasvava turvallisuusuhka.
→ Kysymys julkisen talouden vakauttamisessa on – ei enempää eikä vähempää kuin isänmaamme pelastusohjelmasta.
Kasvaa, takuuvarmasti.
Ilmoita asiaton viesti
Kasvaahan se, maailma ei ole palannut normaaliin ja sitä päivää saa odottaa pitkään. Saarikkohan Marinin pestiä hoitaa.
Muistaakseni ohjelmassa asiat vlivat muuttua, mikäli talousnäkymät muuttuvat ja näin on, korona, sota, energia plus muut.
Ilmoita asiaton viesti
Korona ja sota ovat taivaan lahjoja hallitukselle. Taas saa tehdä lisää velkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ja muu maailma ei siis tee velkaa tai tuhlaa? Koronapandemia viimeistään herätti monet maat ajattelemaan omavaraisuutta enemmän ja suunnittelemaan muutoksia, jotta ei oltaisi jatkossakaan riippuvaisia missään asiassa.
Venäjän jälleen aloittama hyökkäys Ukrainaan ja uudet pakotteet paljastivat riippuvuuden, jonka tiesin jo aiemmin ennen kuin mitään sotaa olikaan.
Koronan iskettyä ympäri maailmaa, niin EU-maista Suomi on vähiten iskuja saanut kuin yksikään muut EU-maat ja ne joutuivat ottamaan ihan tolkuttomasti velkaa.
Nyt saa nähdä, että mitähän mahtaisi tapahtua, jos esim. Kiina jostain syystä hyökkäisi Taiwaniin tai jos koronan eri varianteista yksi osoittautuu erittäin vaaralliseksi? Taas on sitten maailmantalous ihan sekaisin.
On tässä kotimaassa yksi väistämätön kulujen kasvu ihan varmasti: Väestömme ikääntyy ja siihen menee kuluja, jos ei saada nuorempaa sukupolvea ja uusia työpaikkoja tarjolle.
Jotkut puolueet ja muut tahot kuvittelevat, että nyt on palattu normaaliin elämään ja me ollaan vielä kaukana siitä normaalista.
Ilmoita asiaton viesti
Herättihän se monet maat ajattelemaan omavaraisuutta, Suomen taas tukemaan niitä maita.
Ilmoita asiaton viesti
EKP niitä rahoja antaa, Suomi taas ei ja vaikka kuinka vastustelisi, niin ei mahda mitään. Valuvika siinä järjestelmässä, että keksitään ihan mitä himmeleitä tahansa, aina joutuu mutta ei Suomi oikeasti niitä rahoja ole maksanut mihinkään. Tutki sitä, että mitä Kataisen hallitus oikein hyväksytti EVM-sopimuksen.
Ilmoita asiaton viesti
Eipä Suomi niitä oo maksanut, ovatpahan lisukkeina velkasaldossa ja kasvattamassa korkomenoja, ne taas joudutaan maksamaan taatusti. Enpä viitsi viikonloppua pilata tutkimalla näitä, hermot vaan menee. Eiköhän kokoomus ylipäätään ole suurin suomalaisten omaisuuden myyjä..
Ilmoita asiaton viesti
Cajander ennen talvisotaa huokaisi, että oli hyvä, ettei armeijaa varusteltu kalliisti turhan tähden.
Risto Ryti Suomen pankin johtajana osti maailmalta kultavarantoja kun olisi pitänyt ostaa aseita.
Väinö Tanner tuumi, ettei sotaa tule, ei maailma vielä niin hulluksi ole tullut. Sehän tulee niin kalliiksikin.
Seppo Juha Pietikäinen ei saa unta valtiontalouden alijäämän vuoksi, Ukrainan sodan eskaloitumisen kynnyksellä. Varsinainen kokoomuslainen 😉
Ilmoita asiaton viesti
Huoli pois! meillä on maailman paras hallitus sekä maailman paras ja kaunein pääministeri.
Nämä kun jatkavat seuraavankin nelivuotiskauden, niin kaikki on parhain päin jo vuoden 2024 syyskuussa.
Ympäristöministeri on kylläkin vaihdettava.
Ilmoita asiaton viesti