Kasvaako ensi vuoden valtion budjetin alijäämä entisestään

Valtiovarainministeriö julkaisi maaliskuussa  tavoiteaikataulun vuoden 2023 valtion talousarvioesityksen valmistelusta.

Tavoiteaikataulun mukaan valtiovarainministeriön  ehdotus talousarvioksi lähetetään ministeriöille ja ehdotus julkaistaan internetissä 05.08.2022. Eli jo kolmen viikon kuluttua.

Valtion budjettiasioita vuosikymmeniä seuranneena tuntuu, että hallituksen haasteet vaalikauden  viimeisen budjetin valmistelussa  kasvaa koko ajan lisää.

 

***

Palautan mieliin, mitä eduskunnan  ennen juhannusta  17.06.2022 käsittelemässä valtioneuvoston selonteossa  julkisen talouden suunnitelmaksi  vuosille 2023—2026. (VNS 2/2022 vp  –  VaVM 14/2022 vp) sivulla  46   (taulukko 9  ) on arvioitu budjettitalouden tasapainosta:

2022   2023   2024   2025   2026  (mrd):

-7,6      -7,5      -7,6     -7,1      -6,7

Vuoden 2022 arvioluku  on jo toisen lisätalousarvion (n. 8,9 mrd) jälkeen ylitetty. Ja merkit viittaa siihen, että  alijäämä kasvaa tänä vuonna lisää.  Olen täällä aiemmin kysynyt, että  onko  kasvanut valtion tuloarvion lainanottovaltuus on muuttunutkin menojen jakovaraksi

***

Tämän viikon tiistaina oli MTV:ssä  puolueiden  puheenjohtajatentti. Tilaisuudesta olivat poissa pääministeri Marin ja valtiovarainministeri Saarikko. Molemmat ministerit ovat välttäneet julkisuutta  Fortum-Uniper tilanteesta, josta  KL:n mukaan Saksan  kanssa neuvottelut jatkuvat.

****

Ihmettelen tässä  taas, miksi hallitus ei ole  käynnistänyt talouspolitiikan arviointineuvoston ehdottamaa keskipitkän aikavälin konkreettisen  suunnitelman laadintaaa  julkisen talouden alijäämän vakauttamisesta. Talouden arviointineuvoston mukaan tuo julkisen talouden vakauttamissuunnitelma   tulisi laatia ja toteuttaa  parlamentaarisella neuvotteluilla, joiden päätökset toimisivat ankkurina paitsi nykyiselle myös tuleville hallituksille.

Arviointineuvoston mukaan (ss. 10 ja 78)  keskipitkällä aikavälillä tarvittaisiin  vakauttamistoimia, jonka suuruusluokan tulisi olla vuosittain  0,2–0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen. 

Tuo edellä mainittu  vv. 2022-2026 alijäämä on  käsittääkseni monta miljardia alakantissa (sote -uudistuksen rahoitus, hoitajamitoitus, hoitotakuu, oppivelvollisuusiän nostaminen, korkomenojen tuntuva kasvu, kuntien rahoitusasema jatkossa, valtion vähenevät osinkotulot  jne)

Suomen Pankki  ja valtiovarainministeriön ovat varoittaneet  Suomen  talouden taantumasta  voimistuvan  inflaation kanssa.  Suomen julkisen talouden alijäämä on kasvava turvallisuusuhka.  

→ Kysymys   julkisen talouden vakauttamisessa  on  – ei enempää  eikä vähempää kuin isänmaamme pelastusohjelmasta.

+2
SJPHKI
Helsinki

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla.
Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu