Kolmen kärki pysynyt samana tuoreessa puoluekannatusmittauksessa

YLE julkaisi juuri tuoreen puolueiden kannatusmittauksen (edellinen 07.10.2021).

1. Kokoomus 20,9 %   2. SDP   18,1 %  3.  PS  17,9 %  4. Keskusta  11,9 %   5. Vihreät 11,4 %   6.  Vas  8,6 %   7.  RKP  5,2 %  8.  KD  2,6 %  9. LN    1,7 %    10. Muut 1,7 %

Lue lisää tästä

Tällä  viikolla aiemmin julkaistun  puoluebarometrimittauksen   mukaan  pääministeri Marinin hallituksen suosio on kääntynyt selvään laskuun. Barometrimittaus antaa samansuuntaista viitettä puolueiden kannnatuskehityksestä.  Kannattaa katsoa, mitä olivat  alkuvuonna  kärkipuolueiden kannatusluvut. Siitä huomaa merkittäviä muutoksia.

Kestääkö hallituksen rivit sitten koossa. Hallituspuolueiden kesken on kokoajan ”nahistelua” melkein asiassa kuin asiassa.   Merkkejä siitä, että hallituksen viisikolla  on kevättalvella edessään  varsin   vaikeita asioita työllisyys- ja budjettipolitiikasta, ilmastopolitiikasta,  sote- ja maakuntauudistuksen rahoituksesta jne.  Ensi vuonna puhutaan jo suuressa määrin vaalivuodelle  2023 jo vaikuttavista asioista. Oppositiokaan ei voi  lähteä kevyillä  lupauksilla haastamaan hallitusta, sillä pian saattavat olla samat asiat joillakin heistä edessään vaalien jälkeen hallituksessa. Kuinka pitkä on äänestäjän muisti valtion menoista ja velkaantumisesta tai esim. hoitajamitoiksen desimaalipolemiikista, voi tällä kertaa olla odotettua  pitempi.

****

Ensimmäiset  aluevaalit käydään 1,5 kuukauden kuluttua ja seuraavat eduskuntavaalit  1,5 vuoden kuluttua. Asetelmia vuoden 2023 eduskuntavaaleihin haetaan jo nyt. 

Kunnallisalan kehittämissäätiön aiemman kyselytutkimuksen mukaan aluevaaleissa äänestysprosentti uhkaa jäädä jopa alle 40 %:n.  Mistä aluevaaleissa on kysymys, on suurelle määrälle äänestäjiä vielä kovinkin  epäselvää. Puolueiden ehdokasasettelu on vielä pahasti kesken (määräaika 14.12.2021). Nuo tiedot olivat osin yllättäviä, kun vertaan kuntavaalien vastaavaan tilanteesee.

****

Katso tästä eräiden  Euroopan ja eräiden  maiden puoluekannatuksia

Ruotsi  – NorjaTanska –  Saksa   –  Itävalta  – Hollanti  – Britannia  –  Italia  – KreikkaEspanjaRanska  –   Viro  –  Suomi –  KanadaUSAJapani

Muutama havainto

Ruotsin sosiaalidemokraatit valitsevat tänään  puoluekokouksessa uuden puheenjohtajan  Stefan Löfvenin tilalle.   Ylivoimainen suosikki puheenjohtajaksi samalla uudeksi pääministeriksi on nykyinen  valtiovarainministeri Magdalena Anderssonista, jos hän saa valtiopäivien enemmistön tuen. Ensi syyskuun valtiopäivävaaleissa äänestäjät ovat suurten valintojen edessä ja kuka on maan seuraava pääministeri sosiaalidemokraattien uusi puheenjohtaja vai maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson.

Saksan liittopäivävaalien tuloksen  perusteella  ovat hallitusneuvottelut  alkaneet SPD:n Olaf Scholzin johdolla kolmen puolueen (SDP, Grüne  ja FDP)  kesken. Angela Merkel jatkaa vt. liittokanslerina siihen saakka, kunnes uusi liittokansleri on valittu  ja uusi hallitus on aloittanut toimintansa.  CDU:n puheenjohtaja vaihtuu (vihdoinkin)  tulevassa tammikuun  puoluekokouksessa jäsenäänestyksen  perusteella. Puheenjohtajaksi  tänä vuonna valittu Armin Laschet  joutui alusta alkaen oman uskottavuusongelman eteen, joka johti puolueen suurtappioon syyskuun liittopäivävaaleissa. CDU/CSU:n kannatuksessa lienee pohjakosketus saavutettu ja puolue tähtää  pian    takaisin Saksan suurimmaksi puolueeksi

Itävallan sisäistä tilannetta on ollut mielenkiintoista seurata viime aikoina. Maan suurin puolue, Itävallan kansanpuolue  (ÖVP) joutui vaihtamaan  uudeksi liittokansleriksi Alexander Schallenberin erinäisissä korruptioepäilyissä ryvettyneen   Sebastian Kurzin tilalle. ÖVP:n kannatus on ollut  vapaassa pudotuksessa likimain 10 %-yksikköä ja sosiaalidemokraatit (SPÖ)  ovat kannatuksessa ihan kannoilla.

Hollannissa vuodesta 2010 pääministerinä toiminut  Mark Rutte jatkaa vt. pääministerinä maaliskuun vaalien jälkeen.  Milloin uusi hallitus Rutten johdolla  saadaan kokoon, ei vielä   yli puoli vuotta  vaalien jälkeen ole   tietoa.

Japanin tämän viikon vaaleissa voittanut  liberaalinen demokraattinen puolue jatkaa suurimpana puolueena ja samalla pääministeripuolueena  uuden päämisterin ja puheenjohtajan Fumio Kishidan johdolla.

Vuoden kuluttua ovat   USA:ssa välivaalit ( midterm elections). Demokraattien nykyinen enemmistö edustajainhuoneessa ja tasatilanne senaaatissa on silloin enemmän kuin uhattuna.  Istuvan presidentin puolueella on usein ollut  vaikeuksia välivaaleissa  ja siltä näyttää nytkin.  Tällä viikolla pidetyissä  eräissä kuvernööri- ja aluevaaleissa, esim Virginiassa demokraatit kärsivät poliittisesti merkittävän tappion. Varapresidentti Kamala Harriksen toiminta Senaatin puheenjohtajana ei ole ollut monien mielestä onnistunutta. Senaatissa tuntuvat  tällä hetkellä olevan  pasmat      enemmän kuin hajallaan.

****

Monia vaaleja  käydään   Euroopassa  ensi  vuonna  (ks. em. linkki), Euroopan ja EU:n kannalta merkittävimmät Ranskan presidentinvaalit.

+5
SJPHKI
Helsinki

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla.
Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu