Koronapandemia koettelee Suomen taloutta  ja työllisyyttä kovin ottein toisenakin vuonna

Tammikuussa tulee kuluneeksi vuosi Suomessa todetusta  ensimmäisestä koronavirustartunnasta.

Jos tämän päivän  tilanne (THL  17.12.2020) olisi tiedetty jo etukäteen tammikuussa, olisi viipymättä hallitus tuonut eduskuntaan valmiuslain  ja ryhtynyt lain nojalla eri toimenpiteisiin koronapandemian hallintaan liittyen puhumattakaan  toimenpiteistä talous- ja työllisyyspolitiikan osalta.

Suomen koronatilanteen vertaaminen muihin maihin ei anna kaikilta osin oikeaa kuvaa, jos vertailuun otetaan koronapandemian lääketieteellisen hallinnan lisäksi vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen.

****

Koronapandemia koettelee Suomen taloutta toisenakin vuonna vakavin seurauksin. Ennustelaitosten mukaan  Suomen talous sakkaa  kuluvana vuonna 3-4 % ja ensi vuonna olisi jo kasvua  2-4 %.   Suomelle tärkeissä vientimaissa yhteiskunta pannaan  ruokakauppoja ja  apteekkeja lukuunottamatta säppiin viikkokausiksi.  Tällä viikolla on kuultu Suomen Pankin  ja tänään  valtiovarainministeriön    näkemykset talouden kehityksestä. En olisi vielä kovin optimistinen ensi vuodesta, vaikka rokotukset käynnisytävät jo tämän vuoden puolella. Pandemia ei poistu  kokonaan   rokotuksilla.

Suomen Pankki näkee talouskasvun edellytysten olevan heikot. Valtiovarainministeriön mukaan talous elpyy koronaepidemian määräämässä tahdissa

Kauppakamarin vientiasiakirjatilastojen perusteella Suomen vienti tippui marraskuussa 8 %.  Tullin viime viikolla julkistamat ennakkotilastot kertoivat tavaraviennin arvon laskeneen lokakuussa 11,8 %.

****  

Eduskunta käsittelee ennen joululomalle jäämistä vuoden 2021 budjettiesityksen valtiovarainvaliokunnan mietinnön (VaVM 36/2020 vp) pohjalta. Valiokunnan mietinnön tekstiä sävyttää ilmiselvästi hallituspuolueitten  toimesta syntynyt teksti, jossa ei tunnu olevan erityistä kiirettä talouspohjansa jo etukäteen menettäneen hallitusohjelman korjausliikkeisiin. Oppositiopuolueiden Kokoomuksen ja PS:n mietintöön jättämissä vastalauseissa on tuotu ao. puolueiden vaihtoehtobudjeteissa esitettyjä näkemyksiä  verotuksesta ja työllisyyden hoitamisesta  sekä nopeasti kasvaneen velanoton hallinnasta. Ainakin  tällä hetkellä tuntuu, että opposition keinot Suomen talouden hoitamiseksi ovat perustellumpia kuin hallituksen omaksuma – toimeton – tapa toimia.

****

Tammikuussa (31.01.2021)  päättyy  konkurssilain 2 luvun 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimassaolo. Konkurssiaalto  julkisuudessa olleiden uutisten mukaan tulee koettelemaan laajalti  Suomea. Vaikka hallituksen toimesta on monien alojen yrityksiä tuettu miljardiluokassa valtion varoin, tulee konkurssiaalto ensi keväänä avaamaan monen silmät, miksi esim. Kokoomus on vaatinut per heti hallitukselta uusia työllistämistoimenpiteitä.

SJPHKI

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla. Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu