Kuinka kauan otetaan  lisää  velkaa  entisen velan päälle, vai onko seinä tulossa vastaan?

Monet ekonomistit ovat varoittaneet voimakkaasti kasvavista  valtiovelan korkomenoista. Kuluvan vuoden valtion budjetissa  valtionvelan korkomenot (momentti 36.01.90) ovat n. 0,7 mrd euroa, ensi vuonna jo 1,5 mrd ja vuonna 2026 voivat olla jo 4 mrd .

Jos summaa seuraavan vaalikauden (vv. 2024-2027) korkomenoja , ne ovat nykykehityksellä yhteensä arviolta n. 13-14 mrd).  Vertailun vuoksi kuluvan vaalikauden aikana (vv. 2020-2023 budjetit) korkomenot ovat olleet yhteensä n. 3,9 mrd. Ja jos summaa kahden seuraavan vaalikauden korkomenoja, ne ovat saattavat nousta   yhteensä n. 25-30  mrd. Mistä nuo lisämenot ovat poissa, vai otetaanko lisävelkaa velan päälle

***** 

 Kiinnitin täällä  huomiota keväällä useaan otteeseen, että valtioneuvoston selonteossa  julkisen talouden suunnitelmaksi    vuosille 2023—2026. (VNS 2/2022 vp  –  VaVM 14/2022 vp) sivulla  46  (taulukko 9 ) arvoitu vuositason alijäämä n. 7 mrd on miljarditolkussa alakantissa . Ja miksi.  Monien  menojen-  korkomenojen lisäksi –   kasvupaineen johdosta (väestön ikärakenteen muutokset, nykyisen hallituksen rahoitusta vaille jättämät, mutta päättämät uudistukset jne). Eikö voida jo rehellisesti sanoa, että seinä on tullut menojen paisuttamisessa vastaan.

Tuossa valtiovarainvaliokunnan mietinnössä hallituspuolueiden äänin on kirjattu, ettei  eduskunnalla ei ole huomautettavaa selonteon johdosta. Opposition  mietintöön jättämissä vastalauseissa ei tuota hallituspuolueitten näkemystä hyväksytä.

****

Talouspolitiikan arviointineuvosto  ehdotti  tammikuussa kahden seuraavan vaalikauden julkisen talouden vakautusmalliksi  vuosisuunnitelmaa   (0,2–0,4  % suhteessa BKT:hen/v = n. 1 mrd/v).   Tuokaan malli riitä vakauttamaan valtion budjettia saatikka koko julkista taloutta. Velkaa joudutaan ottamaan (8 v) yhteensä lisää arviolta yhteensä  30-40 mrd.   Velka lähestyy 200 mrd:n rajaa nykymenolla.

Talouspolitiikan arviointineuvoston ehdottamaa kahden vaalikauden vakauttamismallia on tukenut  mm. kokoomus.  Ilmeisesti nyt myös keskusta,  joka  puolue joutuu varmasti – eikä syyttä –  ennen huhtikuun eduskuntavaaleja VM-ministeripuolueena tulilinjalle  lupauksista .

****

Kysymys kuuluu : Kuinka kauan otetaan  lisää  velkaa  entisen velan päälle , vai onko seinä tulossa vastaan  ja edessä on 1990-luvun kaltainen pakkosopeutus ? Vastaus: seuraava hallitus joutuu  – vakauutamistoimista huolimatta  ja hallituspohjasta riippumatta – yhtä aikaa sopeuttamaan ja ottamaan lisää velkaa. Tuolloin 1990-luvulla Suomen ulkomainen lainansaanti vaikeutui ja edessä ei ollut muuta kuin pakkosopeutus. Moni tulkitsee/muistaa  1990-luvun budjettipäätöksiä  harhaanjohtavasti, että oli väärin karsia tuolloin menoja. 

Julkisuudessa käytetään puheenvuoroja, ettei vakautustarvetta ole ja, että kyllä talouskasvu hoitaa  talouden tasapainoon.   En tiedä, mihin tuollaiset harhanäkemykset perustuu.  Monen vasemmalle kallellaan olevan nykykansanedustajan  kannattaisi haastatella oman puoleensa varttuneempia edustajia ja tutustua pääministeri    Paavo Lipponen hallituksen  (vv. 1995-1999)   ohjelmaan. Ohjelmassa todetaan, että  menojen leikkaukset ajoitetaan etupainotteisesti ja ne kohdistetaan ottaen huomioon työllisyysvaikutukset. Vuoden 1996 valtion talousarvioon tehdään vähintään 10 miljardin markan rakenteelliset menojen leikkaukset. Suuruudeltaan noin 12 miljardin markan aiempia säästöjä ( pääministeri  Ahon hallituksen tekemät)  jatketaan. Lipposen hallituksessa olivat SDP, kokoomus, Vas, RKP ja vihreät. 

****

Monilla tahoilla (esim. ETLA  tällä viikolla) ollaan tekemässä  muistioita  taloudenpidosta vaalien jälkeiselle hallitukselle. 

Maailmanpolitiikan ja -talouden arvaamattoman kehityksen johdosta edessä voi olla pahimmassa tapauksessa pakon edessä samanlainen tilanne kuin 1990-luvulla. Valtiovarainministeriön silloinen budjettipäällikkö, myöhemmin valtiosihteeri,   Raimo Sailas laati vuonna 1992 nk. 56-kohdan Sailaksen listan (lue IS:n uutinen vuodelta 2015). Silloinen talousneuvosto oli asettanut Sailaksen  puheenjohtajaksi työryhmään, jonka tehtävä oli esittää, miten julkista taloutta saadaan tasapainotettua.

*****

 

Budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino, mrd. euroa

(Valtiovarainministeriö 19.9.2022 (TAE 2023)

Vuosi Tulot ilman nettolainanottoa Menot ilman nettokuoletuksia Tasapaino
2009 37,5 46,9 −9,4
2010 39,1 49,9 −10,8
2011 43,2 50,4 −7,1
2012 45,7 53,4 −7,7
2013 46,2 54,6 −8,4
2014 47,7 54,2 −6,6
2015 49 53,7 −4,7
2016 49,5 54,4 −4,9
2017 51,3 55 −3,7
2018 54,9 55,2 −0,3
2019 53,3 55,3 −2
2020 49,6 67,1 −17,4
2021 53,7 68,1 −14,4
2022 58,9 77,8 −18,9
2023 72,5 80,5 −8
Valtiontalouden suunnitelma 2023-2026
-7 –>  10-11 ?

Tässä puhutan valtionvelasta. Ks.  Julkisyhteisöjen alijäämä

 

+3
SJPHKI
Helsinki

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla.
Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu