Kuinka kauan väistetään  totuuden kertominen Suomen julkistalouden vakavasta tilasta

Ennemmin tai myöhemmin Suomen julkistalouden tilasta on pakko kertoa kansalaisille karut tosiasiat ja, ettei  kauan voida hoitaa  ja ratkaista asioita vain lisävelanotolla.

Suomen talous notkahtaa tänä vuonna ennustelaitosten mukaan 4-7 %. Kysymys kuuluu,  saavutetaanko tällä vaalikaudella  edes vuoden 2019 BKT:n taso.  Vuoden 2008 maailmanlaajuisen rahoituskriisin seurauksena  kesti Suomella  10-vuotta  BKT:n nousu rahoituskriisia  edeltävälle tasolle.

Nykyisen vihervasemmistohallituksen budjettiriihessä puhuttiin julkistalouden tasapainosta 2030 mennessä (hallitusohjelmassa 2023). Myös työllisysasteen nostaminen kipattiin 10-vuoden päähän.

Työelämäprofessori, valtiotieteen tohtori Vesa Vihriälä kirjoitti aiemmin , että hallituksen julkisen talouden kestävyystiekartta on epäuskottava. Tuoreessa blogissaan (25.10.2020)  Vihriälä  varoittaa , että pahimmillaan muutokset   (mm. korkotaso) eri syistä maailmantaloudessa ja kansallisesti kestävään julkisen talouden velkatasoon voivat olla  nopeita. 

Koronapandemian hallinnan hoito on tärkeää, mutta sen varjolla ei voi jättää sivuun keinoja työllisyysasteen nostamiseksi tai julkisen talouden vakauttamiseksi kestävälle pohjalle kestämään  talouden notkahdukset. Nykyisen hallituksen kiinnipitäminen täysin talousohjansa menettäneestä hallitusohjelmasta  on Suomelle kohtalokasta.

Vuoden 2021 talousarvioesityksessä todetaan, että talouden ennustetaan toipuvan alkuvuoden 2020 pysähdyksestä asteittain ja kasvavan 2,6 % v. 2021.  On semmoinen tunne viime viikkojen tietojen perusteella, että Suomen talouden notkahduksen kokonaiskuvaa  ja sitä kautta koko julkisen talouden kriisiä  ei ole alkuunkaan vielä  ole nähty. Tämä ei ole räksyttämistä  hallituksen politiikasta , vaan tosiasioiden esille tuomista.

SJPHKI
Helsinki

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla.
Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu