Kuinka monessa hallintoportaassa voi sama henkilö yhtä aikaa istua ?

YLE  uutisoi viime viikolla, että kolmasosa vastanneista kansanedustajista  haluaa ehdokkaaksi tammikuun  (23.01.2022) hyvinvointialueiden  vaaleihin.

  Kuinka monessa hallintoportaassa voi sama henkilö yhtä aikaa istua ?

  1. Valtioneuvoston jäsenenä ministerinä,  2. eduskunnassa kansanedustajana, 3.  hyvinvointialueen valtuustossa/ hallituksessa/lautakunnassa/muussa alueen alaisessa yksikössä  sekä 4. kotikuntansa valtuustossa/ hallituksessa/lautakunnassa/muussa kunnan alaisessa yksikössä

Olen pitkälti samaa mieltä, mitä Matti Vanhanen sanoo tuossa Ylen haastattelussa: Vierastan sitä, että kansanedustajalle tulee budjettipolitiikassa lojaliteettiristiriita. Se korostuu, kun alueita on vain parisenkymmentä, ja ne saavat kaiken rahansa eduskunnalta”.

Kuntaliiton sivulla on hyvin määritelty esteellisyysperusteet , joita voi lähtökohtaisesti hyvin soveltaa saman henkilön istumiseen  yhtäaikaa monen julkisen hallinnon  päätöksentekotason hallintoelimissä.

****

Vaaleihin on aikaa runsaat neljä kuukautta. Miten mahtaa äänestäjien kiinnostus riittää, kun äänestysprosestti jo kesäkuuun kuntavaaleissa  oli  vain 55,1%.

Sekä ehdokkaille että äänestäjille on vielä hahmottumatta, että mitä  tämä uusi hallintoporras – hyvinvointialue – Suomen julkisessa hallinnossa yleensä tekee.

Odotan mielenkiinnolla  uusien  kesäkuussa valittujen kuntapäättäjien reaktioita, kun he käytännössä  huomaavat, että eihän tämä näin pitänyt mennä: kunnallinen itsehallinto kavennetaan ja omassa kunnassa totutut asiat viedään alue-/maakuntasatraapeille päätettäväksi. Vuosisatainen kunnallisen itsehallinto  ollaan ajamassa nyt  alas ja päätöksentekoa viedään monissa asioissa kauemmaksi kuntalaisista ( vrt. esim. Ruotsi ja Tanska ). 

Ja mikä pahinta: monen asiantuntijan näkemyksen mukaan julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut eivät nykyisestään parane, eivätkä jonot lyhene. Julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kriisiytymässä.

****

Politiikan tilastopenkkiurheilijana seuraan mielenkiinnolla, miten puolueet eri keinoin pyrkivät maksimoimaan aluevaalien menestyksensä . Tammikuun aluevaaleja ei Helsingissä järjestetä. Voidaanko siis puhua valtakunnallisista vaaleista ?

Jos kesäkuun kuntavaalien tuloksesta otetaan Helsingin äänet pois, muuttuvat puolueiden koko maan kannatusluvut tälläisiksi:

Äänimäärä/KV 2021 Äänimäärä/Helsinki Äänimärä/Muu maa Kannatus/Muu maa (%) Kannatus/KV 2021 (%)
Kokoomus 522623 85624 436999 20,7 21,4
SDP 433811 48096 385715 18,3 17,7
PS 354236 33946 320290 15,2 14,5
Keskusta 363364 7929 355435 16,8 14,9
Vihreät 259104 66093 193011 9,1 10,6
Vas 194385 42366 152019 7,2 7,9
RKP 121494 21866 99628 4,7 5,0
KD 88259 5913 82346 3,9 3,6
Liike Nyt 38943 11058 27885 1,3 1,6
Muut
Yht. 2446312 333895 2112447
Koko maa
Helsinki

 

 

+2
SJPHKI
Helsinki

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla.
Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu