Minkä puolueen hallitustunnustelija esittää riittävän valtion budjetin sopeutuksen ?
Vaalien jälkeen suurimman puolueen puheenjohtaja aloittaa hallitustunnustelut.
Hallitustunnustelijalle on valmista aineistoa käytettävissä kysymyksiin kaikille eduskuntaan valituille puolueille.
1)Talouspolitiikan arviointineuvosto – Raportti 2) Valtiovarainministeriön virkamiesraportti 3) Ministeriöiden kansliapäälliköt 4-5) IMF ja OECD Suomi -raportit 6) Valtiovarainministeriön meno- ja rakennekartoitus .
Onko valtiovarainministeriön kehysehdotuksessa (13.02.2023) vv. 2023-2027 julkisen talouden suunnitelmaksi alijäämäarvio alakantissa.
2023 2024 2025 2026 2027 (mrd):
-10,4 -10,7 -11,0 -10,8 -11,8
Näin oli vuosi sitten vastaava lukusarja (n. – 7 mrd) vuosille 2023—2026. (VNS 2/2022 vp – VaVM 14/2022 vp) sivulla 46 (taulukko 9 ) miljarditolkulla alakantissa.
Eduskunnan päättämässä kuluvan vuoden talousarviossa (ml. I-lisätalousaervio) nettolainanotto on jo 10,4 mrd. Joutuuko uusi hallitus lisäämään nettolainanottoa tuosta vielä lisää. Vai, esittääkö hallitustunnustelija valtion budjetin sopeutustoimien aloittamista (kuten moni asiantuntija suosittaa) jo tämän vuoden budjetista.
****
Tälle vuodelle ennustelaitosten mukaan Suomen talouskasvu jää miinusmerkkiseksi ja ensi vuoden osalta liikuttaneen 0,5-1,5 %:n talouskasvulla. Laaja näkemys on, ettei talouskasvulla valtion budjetin tasapainottamista saada aikaiseksi.
Puolueilla ei ole kaikilla yhteistä tilannekuvaa siitä, mistä mittaluokasta tarvittavasta valtion budjetin sopeutuksesta on kysymys. Minkä puolueen hallitustunnustelija sitten esittää riittävän valtion budjetin sopeutuksen ?
Se on sata varmaa, että Suomella on edessä ehkä itsenäisyytemme ajan mittaluokaltaan suurin valtion budjetin sopeutus. Siihen tarvitaan laajaa yli puoluerajat ylittävää puolueiden välistä yhteistyötä.
Eri maiden vertailu velkaantumisasteesta/BKT antaa väärän tilannekuvan siitä, mihin nykymeno ilman sopeutustoimia johtaa. Lainaan tähän erään tunnetun ekonomistin osuvaa näkemystä Suomen tilanteesta: ”Vaihtoehto leikkauksille on hyvinvoinnin umpikuja”.
Tilastokeskus tänään:
Julkisyhteisöjen velka (EDP-velka ) kasvoi 5,0 miljardia euroa vuoden 2022 neljännellä neljänneksellä
https://www.stat.fi/julkaisu/cl8n4d8ev3x350cvzu57b8i8q
EDP-velan määritelmä
Julkisyhteisöjen EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa kansantalouden muille sektoreille ja ulkomaille, ja sen kehitykseen vaikuttavat sekä sulauttamattoman velan että julkisyhteisöjen sisäisten velkojen muutokset. Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka saadaan vähentämällä julkisyhteisöihin luettavien yksiköiden väliset velat sulauttamattomasta bruttovelasta. Tästä syystä julkisyhteisöjen velka on pienempi kuin sen alasektoreiden yhteenlasketut velat. BKT-suhteen laskemiseen on käytetty markkinahintaista, kausitasoitettua ja työpäiväkorjattua BKT-sarjaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Se on sata varmaa, että Suomella on edessä ehkä itsenäisyytemme ajan mittaluokaltaan suurin valtion budjetin sopeutus.”
Onko se ”satavarmaa”, vai onko se ”ehkä”. Kumpi termi tässä on merkitsevämpi.
Sopeutuksia on vaikeata tehdä leikkauksilla, koska leikkaukset kohdistuvat yleensä niihin joilta ei olisi mitään leikattavaa.
Veronkorotuksilla asia olisi helposti hoidettavissa, koska veronkorotukset voidaan helposti kohdentaa sellaisiin joilla olisi jotain verotettavaa.
Sekä veronkorotukset että leikkaukset toimivat taloudessa samalla tavalla, ne pienentävät ostovoimaa, mikä vähän näivettää kotimaisten tuotteiden kysyntää, eli Suomalaista tuotentoa, mutta enemmän se kurittaa tuontia, koska valtaosa kulutustarvikkeista on tuontitavaraa.
Toki on niin että vaikka leikkauksilla ei Suomen talouteen suurta merkitystä olekaan, kaikki pienituloisten leikkaukset kohdistuvat suoraan kulutusta pienentävästi, kun taas veronkorotukset, jotka kohdistuvat rikkaisiin, vaikuttavat ennenkaikkea sijoitustoimintaan, eli ne heikentävät pääomamarkkinoita. Mutta toki Suomalaiset ovat viisaasti hajauttaneet sijoituksensa, niin että suurin osa sijoituksista lienee ulkomaankohteissa.
Ilmoita asiaton viesti
Elina Valtonen juuri ilmoitti, että ei se kuuden miljardin kynnyskysymys oikeastaan ole mikään kynnyskysymys:
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009444191.html
Tuolla perusteella todennäköisin hallitus on sinipuna + vihreät ja RKP.
”Kokoomus pettää aina.”
Ilmoita asiaton viesti
Taisi myöhemmmin oikaista Lepomäki asian. Tärkeämpi on sitoutua kahden vaalikauden sopeutukseen, jota mm. VM ja talousplitiikan arviointineuvosto ovat esittäneet. Hallitusneuvotteluissa ajoitus tarkentuu.
Että kuka puhuu ja mitä puhuu täälläkin.
Ilmoita asiaton viesti
Ai, missä se oikaisi asian?
Kun yks sanoo että 6 mrd on kynnyskysymys hallitukseen ja toinen että voi se olla 4 tai 5 niin ei vaikuta kovin uskottavalta. Että kuka puhuu ja mitä puhuu,
Ilmoita asiaton viesti
Et viitsinyt lukea edes omaa HS-linkkiäsi.
Ilmoita asiaton viesti
Viitsin. HS on päivittänyt sivulle oikaisun sen jälkeen kun panin linkin. Puolisen tuntia sen jälkeen.
En tiedä mikä on ”oikaisu” kun ensin sanoo yhtä ja kohta toista. Ei nyt Elina oikein vakuuttanut.
Olisko pojat panneet tytön ruotuun, ”nainen vaietkoon kokoonuksessa”?
Ilmoita asiaton viesti