Kumpiko ensin, oikeus työhön vai oikeus sosiaaliturvaan
Perustuslaissa säädetään 18 §:ssä oikeus työhön ja elinkeinovapaus sekä 19 §:ssä oikeus sosiaaliturvaan. Julkisuudessa ei ole käyty arvokeskustelua, kumpiko perusoikeus on ensin.
Tuo arvokeskustelu jakaa helposti puoluekentään oikeistoon (työ) ja vasemmistoon (sosiaaliturva).
Harva suomalainen politiikko ei rohkene nykyään sanoa samaa, mitä USA:n presidentti John F. Kennedy sanoi vuonna 1961 virkaanastujaispuheessaan (puheen alku sopii muutoinkin erinomaisesti myös tähän aikaan maailman politiikassa).
“my fellow Americans: ask not what your country can do for you — ask what you can do for your country”
(”Yhdysvaltalaiset kollegani: älkää kysykö mitä maanne voi tehdä hyväksenne – kysy mitä voit tehdä maasi hyväksi.”)
***
Pääministeri Orpon hallitus päättää ensi viikolla budjettiriihessä vuoden 2024 valtion talousarvion sisällöstä (Valtiovarainministeriön ehdotus (28.8.2023) . Perintö edelliseltä hallitukselta on taloudellisesti ehkä itsenäisyytemme ajan yksi vaikeimmista. Suomen koko julkisen talouden korjausliikkeen teko on pakko aloittaa. Otan tähän valtiovarainministeriön sivulta, mitä julkisella taloudella tatrkoitetaan: Julkisen talouden muodostavat julkisyhteisöt, joihin kuuluvat mm. valtio, hyvinvointialueet, kunnat ja kuntayhtymät, Ahvenanmaan maakunta sekä lakisääteiset työeläkeyhtiöt ja -laitokset ja muut sosiaaliturvarahastot. Valtio, monet kunnat ja kaikki hyvinvointialueet ovat rahoituskriisissä. Suomi elää nyt yli varojensa.
Sosiaaliturva on ehkä tärkeämpi siinä mielessä, että kaikille ei aina ole työtä, ja jos sosiaaliturva puuttuu täysin, elämä voi käydä hyvinkin ankeaksi. Jotkut eivät kykene työhön tai markkinaehtoiseen työhön lainkaan. Työn puuttuminen ei ole yhtä dramaattista. Tosin työnkin puute olisi dramaattista, jos ei olisi sosiaaliturvaa.
Kannatan silti sitä lähestymistapaa, että työ kannattaisi taata jo ennen, tai yhtä vahvasti kuin sosiaaliturva. Valtio voisi taata työpaikan jokaiselle halukkaalle kansalaiselle. Palkkaa maksettaisiin kaikile työhalukkaille, vaikka tuota palkkaa vastaavaa työtä ei aivan heti olisikaan tarjoilla. Tuosta työstä voisi maksaa palkkaa enemmän, kuin mitä sosiaaliturva antaa sellaisille, jotka eivät halua valtion takaamaan työhön ryhtyä, vaikka siihen kykenevät.
Tämän voi yhdistää myös perustuloon niin, että valtio voisi maksaa kaikille kansalaisille tuon alemman (sosiaaliturvan) tason verran rahaa (tai muita etuuksia) joka tapauksessa. Näin myös esimerkiksi yksityisyrittäjät saisivat hieman tukea aina. Tuo summa olisi kuitenkin niin pieni, että juuri ketään ei kiinnostaisi jättäytyä yksin sen varaan. Valtion takaama työ (työvelvoitteineen) olisi pitkässä juoksussa houkuttelevampi, kuin kokonaan työttömäksi jääminen.
Tässä mallissa työllisyysaste nousisi oletettavasti selvästi nykyistä korkeammalle. Valtio voisi ohjata työllistämiään ihmisiä myös yksityisiin yrityksiin. Palkkatukeakin voisi tarvittaessa käyttää.
Oikeuden työhön voi kyllä nostaa sosialliturvan tasolle, vaikka tuota yllä kuvailemaani työpaikan takaavaa mallia ei käytettäisikään. Tällöin valtio vain ottaisi perinteisen täystyöllisyyden tavoitteekseen selvästi vakavammin kuin se nyt ottaa. Tavoite olisi tällön pitää työmarkkinat sellaisessa vedossa, että työllistäminen kannattaa aina. Nykyään (euroajassa) valtiolta puuttuu kyky devalvoida, tai ohjata valuutan arvon kehitystä Suomen taloustilanteen mukaan. Siksi pitäisi kehittää uusia menetelmiä, esimerkiksi palkkatason säätämiseen taloustilanteen mukaiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
On tuossa se ongelma vielä, että työllistäminen tulee helposti kalliimmaksi kuin käyttää konetta joka tekee sen työn. Toisin sanoen, on helposti halvempaa maksaa sosiaaliturvaa kuin työllistää ihmisiä tehottomasti.
Tätä asiaa voi miettiä siitä vinkkelistä, että jos ihmisille olisi hyödyllistä, tuottavaa työtä niin luulisi yksityisten organisoivan sen ilman valtiota.
Ilmoita asiaton viesti
Asiaa voi lähestyä myös siitä perspektiivistä, että jos valtion tarjoamasta työstä maksettava palkka ei ole merkittävästi suurempi, kuin nykyisen sosiaaliturvan tarjoama kokonaistaso, kulut ovat lähellä samaa, mutta ihmiset saadaan erilaisiin töihin. Jos ei löydy markkinavetoista työtä, voivat vaikkapa rakentaa kauniita puistoja, hoitaa perinnebiotooppeja ja museoita, tai poimia marjoja. Ainakin saadaan kauniimpi ja houkuttelevampi Suomi noin.
Pointtini on tässä se, että parametrit pitää alussa mitoittaa niin, että järjestelmä ei syö (juurikaan) nykyistä enempää rahaa. Jos homma toimii, ja työllisyysaste kohoaa myös markkinaehtoisissa töissä, saamme lisää verotuloja, ja pian on mahdollista nostaa myös tuota valtion takaamaa palkkaa, tai käyttää kertyneet rahat johonkin muuhun hyödylliseen.
> Tätä asiaa voi miettiä siitä vinkkelistä, että jos ihmisille olisi hyödyllistä, tuottavaa työtä niin luulisi yksityisten organisoivan sen ilman valtiota.
Nyt mennään tuon viimeisen kappaleeni skenaarioon, jossa valtio vain ohjaa yhteiskunnan parametreja niin, että yksityisten kannattaa palkata kaikki kynnelle kykenevät työntekijät. Tuo on tietenkin vaihtoehto ensimmäisenä esittelemälleni työpaikan takaavalle skenaariolle. Jotain viritystä nykyiseen järjestelmään tarvitaan, jotta päästäisiin sille tasolle, jossa ihmisillä on blogistin kuvaama oikeus työhön, ja nykyinen turhan korkea työttömyysaste saadaan pudotettua jollekin luontevalle alimmalle tasolle. Laskekoot valtion virkamiehet sen, miten paljon mikäkin malli säästäisi/kuluttaisi. Uskon että myös tuo työtakuumalli voitaisiin virittää toimivaksi, ja se voisi olla hyväkin, ja muita malleja yksinkertaisempi ja suoraviivaisempi.
Ilmoita asiaton viesti
”Asiaa voi lähestyä myös siitä perspektiivistä, että jos valtion tarjoamasta työstä maksettava palkka ei ole merkittävästi suurempi, kuin nykyisen sosiaaliturvan tarjoama kokonaistaso, kulut ovat lähellä samaa, mutta ihmiset saadaan erilaisiin töihin.”
Ei niitä töitä sitten tehdä kun työn tekemisessä on kuluja.
Ruokaa kuluu enemmän, vaatteita kuluu enemmän, työmatkoihin kuluu rahaa tai auto kuluu enemmän. Ilman muuta tuollainen kuluttaa enemmän ja se tarvitsee enemmän rahaa. Niin ja jos on kaiket päivät töissä niin ei voi itse rempata asuntoaan, autoaan tms. joten tarvitsee rahaa ostamaan enemmän palveluita. Jos ei ole töissä niin ne voi tehdä itse.
Lisäksi on se yhdenvertaisuus että jos saman sorvin ääressä samaa työtä tekee ihmiset niin ei toisilta voi jättää palkkoja maksamatta.
Huomataan äkkiä että tarjottavien töiden pitää olla hyödyllisiä, tuottavia. Vaihtoehtoisesti palkkoja pitää säätää alemmaksi.
Ja ne palkat sitten ei vaan oikein jousta helpolla alas kun suomalaiset ovat sellaisia että kun tuloja tulee lisää niin laittavat kaiken menemään, hankkivat velkaa ja muuta kulua ja sitten jos pitäisi säätää pienemmälle niin ei onnistu kun rahat ei riitä asumiseen.
Tällä hetkellä systeemi toimii tosiaankin niin, että jokaisella on oikeus työhön mutta sitä pidetään toivottavana tilanteena että kaikki eivät väkisin vaadi oikeutensa toteutumista, että maksetaan tyytyväiseksi maksamalla vähän sosiaaliturvaa, koska väkisin työllistäminen on helposti kalliimpaa.
Ilmoita asiaton viesti
Yksinkertaisimmillaan työn tekeminen voi olla vaikkapa puiston siistimistä. Kulut ovat vähäiset, jos työväline on harava. Myös työttömillä on peruskuluja, kuten vaatteet, ruoka, kännykkä, liikkumisen tarve yms. Työkohteeksi voi valita jonkin kotia lähellä olevan puiston.
Sekin on tuossa mallissa mahdollista, että palkkaa maksetaan, vaikka työtä ei ole. On varmaankin kuitenkin velvollisuus tulla töihin heti, kun sopivaa (ja kannattavaa) työtä löytyy.
> Lisäksi on se yhdenvertaisuus että jos saman sorvin ääressä samaa työtä tekee ihmiset niin ei toisilta voi jättää palkkoja maksamatta.
Yksityinen työnantaja maksaa periaatteessa saman palkan kaikille, paitsi jos jollekin (työnantajan näkökulmasta vähemmän tuottavalle) työntekijälle maksetaan palkkatukea. Jos työnantaja on valmis maksamaan enemmän palkkaa kuin valtion takuupalkan verran, työntekijän kannattaa ehkä siirtyä suoraan tuon työnantajan palvelukseen. Jos työnantajan maksama palkka on takuupalkkaa suurempi, erotuksen voi antaa työntekijälle, tai ehkä valtio ottaa tuon erotuksen itselleen, tai sitten jotain tuolta väliltä. Muutakin vaihtelua työnantajan maksamissa palkoissa voi olla. Esimerkiksi hätäaputyöntekijä voi olla kallilimpi kuin vakituinen, ja tyrkytetty työntekijä vähän halvempi.
> Vaihtoehtoisesti palkkoja pitää säätää alemmaksi.
”Viimeisen kappaleen mallissa” tein sen oletuksen, että valtion pitää kyetä säätelemään myös palkkatasoa jollain keinolla. Oletan että jokaisessa täystyöllisyyteen pyrkivässä mallissa on myös se ominaisuus, että jos sovittu palkkataso on kohonnut niin korkeaksi, että työllisyysaste putoaa merkittävästi tuosta syystä, pitää olla jokin keino säätää työnantajille kertyvää kokonaiskustannustasoa.
> Tällä hetkellä systeemi toimii tosiaankin niin, että jokaisella on oikeus työhön, mutta …
Uskon että Suomen työttömystaso on nykyään korkeammalla kuin mikä taloudellinen optimi olisi. Mainitsin edellä myös sen, että kiinteässä valuutassa oleminen on riistänyt valtiolta keinon säädellä yleistä palkkatasoa (devalvoitumisen tai devalvoinnin kautta). Noista syistä nk. täystyöllisyyden ylläpito ei suju nykyään yhtä hyvin kuin ennen.
Oikeus työhän toteutuu Suomessa nykyään niin, että ketään ei kielletä menemästä työhön, mutta ei niin, että (lähes) kaikille halukkaille olisi tarjoilla jokin työpaikka. Moni katsoo olevansa työtön oman tahtonsa vastaisesti.
Ilmoita asiaton viesti
”Yksinkertaisimmillaan työn tekeminen voi olla vaikkapa puiston siistimistä.”
Se ei tuota. Itseasiassa kaupungin työttömät jos keräisi puistoa haravoimaan niin puisto luultavasti kärsisi siitä että niin monta ihmistä on tallommassa sitä samanaikaisesti. Puistot kuluvat muutenkin yleisötapahtumista.
”Kulut ovat vähäiset, jos työväline on harava. Myös työttömillä on peruskuluja, kuten vaatteet, ruoka, kännykkä, liikkumisen tarve yms.”
Työn teko lisää ravinnon tarvetta, kulut kasvavat. Työmatka on kulu.
Ja sitten se menetetty aika että pitää maksaa jollekin kuka tekee sen remontin asuntoon kun itse on haravoimassa puistoa. Pitää tulla palkkaa sen verran että voi maksaa niistä hommista jotka muuten tekisi itse. Työajasta pitää saada siis saada huomattavasti suurempi korvaus.
”Uskon että Suomen työttömystaso on nykyään korkeammalla kuin mikä taloudellinen optimi olisi.”
Onhan se. Tärkeitä syitä epäoptimaalisuuteen on se, että työntekijät ja työnantajat eivät ole aina samoilla paikkakunnilla tai työn vastaanottamisessa tai työn tarjoamisessa on tarpeettomia riskejä.
Ilmoita asiaton viesti
> Se ei tuota.
Puiston siistiminen ei tuota rahaa, mutta tuottaa muuta hyötyä yhteiskunnalle. Kaupungin metsien taimikoiden hoitaminen tuottaisi rahaakin joskus tulevaisuudessa. Työntekijä voisi myös vaikkapa ulkoiluttaa vanhuksia vanhaikodissa, mikä sekään ei tuota rahaa, mutta tuottaa taatusti hyvinvointia.
> Työn teko lisää ravinnon tarvetta, kulut kasvavat.
Voi olla että monissa tapauksissa syöminen jopa vähenisi, kun ei olisi koko aikaa jääkaapin vieressä, vaan työmaalla. Kotona tietokonepelejä pelaavat tai telkkaria katsovat työttömät saattavat syödä liikaakin. Ruumiillisen työn tekeminen parantaisi terveyttä, ja vähentäisi liikalihavuutta, mikä vähentää sairaanhoitokuluja.
> kuka tekee sen remontin asuntoon
Viikonloput ovat tuota varten. Töissä voi oppia myös taitoja, joita voi käyttää kotiremontissa. On toisaalta totta, että jos maksettava palkka ei riitä mihinkään muuhun kuin välttämättömien kulujen kattamiseen, rahaa ei jää ammattimiehen avuksi palkkaamiseen. Pitää tähdätä siihen, että palkka on niin suuri, että sillä voi kuitata myös silloin tällöin jotain ylimääräistä, kuten ammattimiehen avun kotiremontissa. Sitä en tiedä kuinka helposti nykyinen sosiaaliturva taipuu maksamaan jotain ylimääräistä kotiremonteista silloin, kun viranomaiset katsovat sen olevan tarpeen. Jos maksavat nykyään, silloin suunniteltu takuupalkkakin riittää samaan. Joka tapauksessa se ei ole hyvä syy pitää ihmisiä työttöminä, että heillä olisi aikaa tehdä kotiremontteja ja muita kotitöitä.
Ilmoita asiaton viesti
”Kaupungin metsien taimikoiden hoitaminen tuottaisi rahaakin joskus tulevaisuudessa. Työntekijä voisi myös vaikkapa ulkoiluttaa vanhuksia vanhaikodissa, mikä sekään ei tuota rahaa, mutta tuottaa taatusti hyvinvointia.”
No kunhan siitä menetetystä ajasta vaan maksetaan. Kyllä se on ihan hemmetin paljon hyödyllisempää työntekijälle korjata vaikka oma autonsa, tietokoneensa, asuntonsa tms. kuin haravoida puistoa ilman kunnollista korvausta.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän työntekijän tietokoneen ja asunnon korjaus tuota rahaa. 🙂
> No kunhan siitä menetetystä ajasta vaan maksetaan.
Nykyäänkin Suomessa maksetaan kaikille – joko työnteosta tai työttömänä olemisesta.
> kuin haravoida puistoa ilman kunnollista korvausta
Tuosta työstä tulisi täysi takuupalkka / minimipalkka.
On toki jossain mielessä työntekijälle edullista saada lähes palkkatulon verran työttömyyskorvausta, ja käyttää sitten lisääntynyt vapaa-aika johonkin hyödylliseen työhön omaksi eduksi, tai vaikkapa pimeisiin töihin. Tuo malli ei ole kuitenkaan yhteiskunnan kannalta toimiva eikä toivottava. Miksi työssä käyvien veronmaksajien pitäisi maksaa yhden työntekijän kulut, jotta tällä olisi sitten aikaa tienata tai tuottaa hyötyä omaksi edukseen, tuon annetun tuen lisäksi. Se malli on paljon parempi, oikeudenmukaisempi ja tasapuolisempi, jossa jokainen tekee työtä, saa palkkaa, ja maksaa veroa (sosiaalikulujen ja muiden yhteiskunnan kulujen kattamiseksi).
Ilmoita asiaton viesti
”On toki jossain mielessä työntekijälle edullista saada lähes palkkatulon verran työttömyyskorvausta”
Eihän sellaista tilannetta oikein ole. Työmarkkinatuki on muutaman satasen. Jos sitten tekee työtä niin raha siitä pitää saada ja työntekijä itse arvioi jääkö siitä mitään käteen kulujen jälkeen, riskit huomioiden tai että onko vaikka soveltuva kyseiseen työhön.
Ilmoita asiaton viesti
Oletan että tuet ovat sellaiset, että ei ole nälkä eikä kylmä, ja mutkin perustarpeet kuten kännykkä hoidetaan. Tuossa tilanteessa on helppo sitten tehdä työtä omaksi eduksi, tai jopa pimeillä markkinoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Työtä ihan normaalisti tehdään omaksi eduksi. Jos tehdään muiden eduksi niin siitä sitten palkkaa.
Ilmoita asiaton viesti
Voi ajatella, että kaikki työn tulokset menevät jonain päivänä kulutukseen. Ne voivat mennä joko välttämättömyyksiin, kuten ruokaan ja lämpöön. Joskus talouden toimmintaa parantaviin investointeihin, kuten vaikkapa sähköverkkoon. Joskus myös mielihyvään, kuten uusiin tapetteihin, siisteihin puistoihin jne.
Kuten sanot, rahaa käytetään vaihdon välineenä niin, että jonkun toisen ihmisen, yrityksen tai yhteiskunnan hyväksi tehdystä työstä saa rahaa. Tuossa on ero kotiremontin ja puiston hoitamisen välillä. Hyötyjäkin on eri: yksilö itse vs. muut. Omasta työstä itsen hyväksi ei tarvitse maksaa palkkaa, koska maksaja ja saaja ovat sama henkilö (verotontakin tuo tapaa olla).
Esittelemieni mallien tarkoitus, ja kai blogistinkin tarkoittamien uudistusten tarkoitus, on nostaa työn tuottavuutta mahdollisimman paljon, ja pitää työn määrä per henkilö riittävän korkealla. Tässä sillä ei ole kovin paljon väliä, tehdäänkö työtä toisten vai itsen hyödyksi. Valtio saa tosin verotuloja enemmän toisten hyväksi tehdystä työstä, mutta tuokaan ei ole kaikkein keskeisintä tässä yhtälössä. Se ei kuitenkaan ole kovin hyvä tilanne, jos suuret joukot tekevät veronmaksajien rahojen avittamana työtä omaksi hyväkseen (esim. työttömät kotiremontteja).
Yhteiskunnan kannalta tavoitteen tulee olla se, että ihmiset maksavat veroja, ja/tai tuottavat muille työllään enemmän, kuin itse kuluttavat yhteiskunnan palveluita ja avustuksia. Tässä mielessä työttömyys kannattaa ajaa alas. Sellaisia tapauksia, joissa ihmisen elämisen kustantavat jotkut muut, on hyvä olla mahdollisimman vähän. Tietenkin lapsille, vanhuksille, työttömille ja vammaisille pyritään takaamaan mahdollisimman hyvät olot, vaikka he eivät kannakaan rahaa yhteiskunnan kassaan. Mutta tavoite on siis se, että työkykyiset tuottavat yhteisölle enemmän, ja ehkä maksavat suoraan verojakin enemmän, kuin kuluttavat yhteiskunnan resursseja. Siksi tavoite on saada työttömät töihin. Myös puiston hoito voi olla tässä mielessä sellaista työtä, joka voi tuottaa muulle yhteisölle etua mielihyvän muodossa niin paljon, että yhteiskunnan kannattaa maksaa tuosta työstä takuupalkkaa. Tuo työntekijä siis kantaa kortensa kekoon muidenkin hyväksi, ei vain itsensä.
Ilmoita asiaton viesti
”Omasta työstä itsen hyväksi ei tarvitse maksaa palkkaa, koska maksaja ja saaja ovat sama henkilö (verotontakin tuo tapaa olla).”
Juurikin näin.
Tästä syystä on kaksi ryhmää jotka tekevät paljon asioita itse:
1. Yrittäjät, etenkin pienyrittäjät ja startupit. Myös henkilöt jotka perustamassa yritystä työttöminä ollessa
2. Työttömät
Niin työttömät kuin yrittäjät opiskelevat tarvittavia asioita, työllistymistä tai yritystä varten.
On ihan selvä että siitä ei makseta palkkaa jos työttömänä on perustamassa yritystä, korjaa jotain tai muuta vastaavaa. Sitten jos oman aikansa uhraa jonkun muun hyödyksi (toisen omistaman yrityksen, yksityishenkilö, valtion jne.) niin siitä pitää saada korvaus.
Palkka on menetetystä ajasta saatu korvaus.
”Se ei kuitenkaan ole kovin hyvä tilanne, jos suuret joukot tekevät veronmaksajien rahojen avittamana työtä omaksi hyväkseen (esim. työttömät kotiremontteja).”
Eihän se veronmaksajien rahoilla tapahdu vaan omilla rahoilla. Työttömyysajan voi hyödyntää eri tavoilla
Huomaa tämä asia: On täysin ok ja normaalia, että ihminen tekee työtä omaksi tai oman yrityksensä eduksi ostamatta palveluja muualta.
Palveluja voi ostaa jos ei itse osaa, ei ehdi, haluaa ostaa itselleen lisää aikaa tai jostain muusta syystä.
Yleisesti ottaen ihmiset haluavat toimia koko yhteiskunnan hyödyksi, saamalla työstään korvausta tai sitten niin että kun omat asiat kunnossa niin tekee sitten vaikka vapaaehtoistyötä jos vaan resurssia riittää.
Ilmoita asiaton viesti
Opiskelijat opiskelevat itseään varten, mutta valtio katsoo, että tuosta on hyötyä myös yhteiskunnalle, ja tukee heitä vähän. Yrittäjät tyypillisesti elättävät itsensä. Työttömät saavat tyypillisesti rahaa muilta.
> Eihän se veronmaksajien rahoilla tapahdu vaan omilla rahoilla. Työttömyysajan voi hyödyntää eri tavoilla
Kotitöistä ei maksetta veronmaksajien rahoilla, mutta työttömän eläminen maksetaan, mikä mahdollistaa oman ajan käyttämisen mihin vain (muuhun kuin oman elannon ansaitsemiseen).
> Huomaa tämä asia: On täysin ok ja normaalia, että ihminen tekee työtä omaksi tai oman yrityksensä eduksi ostamatta palveluja muualta.
Aivan, omavaraisuus on hyvä juttu, vaikka valtio ei tuosta työstä veroeuroja saakaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Työttömät saavat tyypillisesti rahaa muilta.”
Niinpä saa myös opiskelijat. Yrittäjätkin saavat starttirahaa. Tai rahoitusta varten on tukirahoja. Lapsistakin maksetaan rahaa.
”Kotitöistä ei maksetta veronmaksajien rahoilla, mutta työttömän eläminen maksetaan, mikä mahdollistaa oman ajan käyttämisen mihin vain (muuhun kuin oman elannon ansaitsemiseen).”
No eihän se väärin ole jos ei ole työtä mistä maksetaan rahaa. Saa ihmiset käyttää aikansa miten parhaaksi näkevät. Eihän siinä mikään ongelma ole ostaa palveluja muilta mutta sattuneesta syystä työttömillä on taloudellisesti tiukkaa niin sitten tarvitsee tehdä itse. Ja jos tekevät itse niin säästävät resursseja muilta.
En edes näe pimeän työn tekoa niin huonona asiana koska ihmiset joiden tiedän tehneen pimeätä työtä ei ole ollut rahaa edes ruokaan. Ja pakko tehdä pimeästi että saa jonkun kympin lisää rahaa mitä ei vähennetä toimeentulotuesta.
Eli kun ei ole sosiaaliturva riittänyt eikä ole oikeata verotettavaa työtäkään saanut niin on tuollakin tavalla saanut rahaa ruokaan ja työtä tullut tehtyä, hyödyttämällä muita työpanoksella. Siinä työssä valtio vaan ei ole saanut verotuloja.
Ilmoita asiaton viesti
> Saa ihmiset käyttää aikansa miten parhaaksi näkevät.
Saavat. Analysoin vain sitä, mikä on yhteiskunnan ja maan talouden kannalta kannattavinta ja järkevintä.
> En edes näe pimeän työn tekoa niin huonona asiana koska ihmiset joiden tiedän tehneen pimeätä työtä ei ole ollut rahaa edes ruokaan.
On ymmärrettävää, jos joku jopa vaikka varastaa, jos on vaarassa kuolla nälkään. Toimivassa yhteiskunnassa, jossa kaikkien perustarpeet hoidetaan, on kuitenkin hyvä ja toivottavaa, että kaikki ovat lainkuuliaisia, eikä pimeää työtä tehdä.
> Ja pakko tehdä pimeästi että saa jonkun kympin lisää rahaa mitä ei vähennetä toimeentulotuesta.
Jos yhteiskunnan asettamat säännöt eivät toimi, niitä pitää muuttaa. En ole kuullut, että toimeentulotukijärjestelmä olisi niin rikki, että se pakottaa pimeään työhön. Mutta en tunne tuota järjestelmää, joten en osaa kommentoida enempää.
Ilmoita asiaton viesti
”Jos yhteiskunnan asettamat säännöt eivät toimi, niitä pitää muuttaa. En ole kuullut, että toimeentulotukijärjestelmä olisi niin rikki, että se pakottaa pimeään työhön.”
En tunne itsekään oikein kunnolla toimeentulotukijärjestelmää mutta pääasiallinen ongelma ymmärtääkseni on se, että työtä olisi mutta jos ihminen vastaanottaa työtä niin sosiaalietuudet poistuu tuntemattomaksi ajaksi.
Eli 100€ työn tekemisen seurauksena voi joutua olemaan pari kuukautta ilman tuloja ja jos toimeentulotukea saisi niin se 100€ leikkaa sen pois.
Tämän lisäksi työlle pitäisi olla työnantaja. Pimeän työn teettäjä maksaa helposti yksityishenkilölle suoraan käteen sen että tämä tekee vaikka tekee jotain tuntia laituria tai lumitöitä. Toki jos ihminen hankkii toiminimen ja alkaa tehdä niitä laitureita ja lumitöitä niin se katsotaan sitten yrittäjäksi vaikka tulot olisi 200€/kk ja voi joutua taistelemaan vielä enemmän byrokratian kanssa saadakseen jotain rahaa.
Toisin sanoen ongelma ei välttämättä ole se että pitäisi maksaa veroja ja että laiturin teettäjän pitäisi maksaa enemmän, onhan sitä kotitalousvähennystä esimerkiksi että se on tavallaan se ja sama maksaako pimeästi ja jää verot maksamatta vai että lisätään byrokratiaa ja verojen maksamatta jättämisen sijasta olisi veroja ja kotitalousvähennystä.
Ongelma on se byrokratia tässä että ihmiset joutuvat olemaan epätietoisia siitä milloin saavat seuraavan kerran rahaa tai miten heidän toimeentulo poistuu jos ottavat vastaan lyhytkestoista työtä.
Lainkuuliaisuus helposti tarkoittaa sitä että toisten pitäisi jättää työt tekemättä ja samalla tehdään palvelusta näille joilla on työtä, että heille työtä riittäisi paremmin. Tehdään siis kysyntää lisää jo töissä oleville. Tuo nähdäkseni vain lisää eriarvoisuutta mikä on huono asia.
Näistä syistä johtuen, en pidä pimeän työn teettämistä mitenkään ongelmallisena jos työn tekijä on toimeentulotukea saava köyhä. Se on silloin ennemminkin hyväntekeväisyyttä jossa kaikki voittaa. Se jos yritykset eivät maksa veroja tuloistaan on ongelmallista.
Ilmoita asiaton viesti
> Eli 100€ työn tekemisen seurauksena voi joutua olemaan pari kuukautta ilman tuloja ja jos toimeentulotukea saisi niin se 100€ leikkaa sen pois.
Tuo on tosiaan hölmöä. Ei luulisi olevan liian vaikeaa korjata tuo jotenkin järkevämmäsi ja sujuvammaksi. Siirtymisen työttömyydestä osatyölliseksi ja täystyölliseksi pitäisi olla helppoa ja houkuttelevaa.
Pimeää työtä en silti kannata. Korruptio ei johda pitkällä tähtäimellä mihinkään hyvään. Parempi vaikkapa järjestää mielenosoitus, tai äänestää sellaista puoluetta, joka lupaa järkeistä tuon kohdan.
Ilmoita asiaton viesti
”Siirtymisen työttömyydestä osatyölliseksi ja täystyölliseksi pitäisi olla helppoa ja houkuttelevaa.”
Viimeaikojen paras työllisyyttä lisäävä juttu varmaan olikin se, että työtön voi tienata bruttona max. 300€/kk ilman että vaikuttaa tukiin. Edellyttäen kaiketi sitä, että on saanut viranomaiset vakuuteltua että ei ole kokopäivätyössä ja tarvitsee ne työnantajat. Eli ei ihan päde siihen toimeentulotukea saavaan köyhään jolla ei ole työsuhdetta mihinkään jonka pitäisi saada syödyksi.
Paitsi että tämä hallitus nyt ilmeisesti aikoo poistaa tuon parannuksen kuvittelemalla että se lisäisi työllisyyttä. Ikäänkuin kokopäiväiset työt jotenkin maagisesti lisääntyisivät.
”Pimeää työtä en silti kannata. Korruptio ei johda pitkällä tähtäimellä mihinkään hyvään.”
No siis, asiahan on kierrettävissä toki ihan laillisesti, että tämän ei tarvitse olla pimeää työtä.
Eli jos köyhä joka saa toimeentulotukea joka nääntymässä nälkään niin antaa rahan lahjana. Köyhä puolestaan voi sitten tehdä vaikka laiturin ilmaiseksi koska ei ole estynyt vastaanottamasta työtä. Ihmisille voi saa antaa lahjoja kuitenkin tuhansien eurojen edestä N vuoden aikana ennen kuin siitä tarvitsee maksaa veroa.
Se lahja vaan pitäisi tehdä niin, että nostaa tililtä rahaa ja merkitsee tilitapahtumaan ”lahja henkilölle X” ja antaa sen seteleinä käteen että automaattileikkuri ei iske toimeentulotukeen. Sitä saatua lahjaa ei vaan sanoa viranomaisille eikä sitä mikään pakota. Toki toimeentulotukea ei saa käyttää väärin, että jos saa esimerkiksi syödyksi yms. niin sitä ei pidä hakea ja onhan siinä toimeentulotuessa toki se ominaisuus, että estää vaurastumisen kun ei voi omistaa oikein yhtään mitään mikä on jossain kirjoilla tai on arvoa, että siitä pitäisi päästä ensiksi eroon tavalla tai toisella.
Pelleilyä tälläinen toki on mutta suomalaiset ovat tiettävästi lainkuuliaista väkeä joten olettaisin että asioita ratkotaan esimerkiksi tähän tapaan. Lähinnä tulee mieleen tämä että jos päättäjät keksiikin lopettaa setelirahan käytön estääkseen harmaata taloutta niin homma voi mennä täysin reisille kun Suomessa on melko varmasti huomattava määrä ihmisiä joiden toimeentulo on riippuvaista jostain kymppien tai satkun lisätuloista joita saa käteisenä toimeentulotuen lisäksi. Tuollaiset käteisen rahan lopettamisen pitäisi nähdäkseni tarkoittaa huomattavasti enemmän rahaa sosiaaliturvaan.
Perstuntumalla kuvittelisin että osa pimeästä työstä tulee yhteiskunnalle halvemmaksi kuin kytätä köyhimpien ihmisten euroja ja lisätä byrokratiaa.
Ilmoita asiaton viesti
Sanonta, ensin työ ja sitten huvit, kuulostaa varsin pätevältä tuohon esitettyyn kysymykseenkin. Vai onko toinen vanha sanonta, ”Ei vara venettä kaada.” jolle synonyymi lienee ”vanhassa vara parempi” parempi kielikuva?.
Siis työ ensin ja sitten vastikkeeton sosiaaliturva, sen mukaan kun varat sallii.
Ilmoita asiaton viesti
Niin tässä vaan on se työllistämisen kulu että tuollainen johtaa helposti siihen, että lasketaan julkisen puolen palkkoja niin että saa rahaa jaettua työllistämiseen. Se on sitten eri juttu, että tuottaako se väkisin työn tekeminen mitään kansantaloudelle. Tietenkin se tuottamaton työ on jostain pois. Ja jotta palkkaero julkisen ja yksityisen puolella ei repeä niin osan työllistämisprojektista voisi laittaa yksityisille, että yrityksille työllistämisvelvoitetta niin saisi palkat laskettua ja rahat jaettua työllistettäville.
Eli vähän kun pohtii niin ei se ole ongelma työllistää ihmisiä. Oli sitä Neuvostoliitossakin joka puolella mummoja istumassa että olisivat töissä. Tai miten olisi sellainen unelmatyö että tehdään inventaariota muttereista.
Kapitalistisissa yhteiskunnissa sitten on toki vastaavalla tavalla turhan työn tekijöitä kuten Neuvostoliitossa. Kuten vaikka näitä työtehtäviä että joku toinen tuntisi itsensä tärkeäksi kun sille avataan ovi. Tai vaikka patenttitrollin työ.
Ilmoita asiaton viesti
Minkälainen työ? Jos sillä ei yksinkertaisesti saa riittävää palkkaa elämiseen. Pienipalkkainen ei toki kuole nälkään, mutta rahat ei välttämättä riitä elämiseen. Sellaiseen jossa saisi myös tuota huvipuolta.
Ilmoita asiaton viesti
Yksinyrittäjien määräksi sanotaan tässä linkissä 194 000.
https://www.yrittajat.fi/palvelut-ja-edut/yhteiso/yksinyrittajat/
———
Paljon on yksinyrittäjiä, jotka eivät uskalla/voi palkata lisää työvoimaa nykyisten säännnösten perusteella ja, jotka sopivat paremmin keskisuuurille tai suuremmille yrityksille.
Siksi kannatan hallituksen aikomuksia työelämän eräiden rakenteellisten uudistusten läpiviennissä.
Ilmoita asiaton viesti
Jos valtio takaisi työpaikan, tai edes hoitaisi asiat niin, että työpaikkoja on aina helposti saatavilla, yksinyrittäjien ja pienyrittäjien velvoitteita voisi keventää. Kai lähinnä irtisanominen tulisi helpommaksi silloin, kun homma ei yrittäjälle enää kannata, ja työntekijät ovat vain taakka yritykselle. Työntekijä voisi silti olla turvallisin mielin sen suhteen, että töitä riittää, ja työtä kyllä aina saa.
Ilmoita asiaton viesti
Itseäni häiritsee tuo ”uudistamisen” sanan käyttö, koska hallituksen esitykset työelämän ”uudistamiseksi” on itse asiassa paluuta takaisin aikaan jolloin työntekijä oli varsin alistetussa asemassa suhteessa työnantajaan.
Ilmoita asiaton viesti
Uudistamista on monenlaista. Pitää luottaa hieman siihen, että hallitus ei yritä tahallaan tehdä huonoa uudistusta, vaan että ainakin yrittää hyvää.
Se on selvä, että aika ajoin on hyvä tarkistaa, olisiko järjestelmän toiminnassa jotain parannettavaa. Tällä hetkellä mielestäni ainakin turhan korkeat työttömyysluvut ovat indikaattori siitä, että jonkinlainen muutos voisi olla järjestelmälle hyväksi.
Mitä tulee siihen, onko uudistus enemmän eduksi työntekijöille vai työnantajille, tarkastelen asiaa siitä perspektiivistä, että jos vaikkapa työttömyysluvut ovat korkealla, tuo tarkoittaa sitä, että palkkaneuvotteluissa ja rakenteellisissakin uudistuksissa kannattaa ehkä painottaa vähän enemmän työnantajan etua. Jos taas on esimerkiksi pulaa (perustasonkin) työvoimasta, palkkaneuvotteluissa ja rakenteellisissakin uudistuksissa kannattaa painottaa enemmän työntekijän etua. Tietenkin hyvä rakenteellinen uudistus on sellainen, joka hyödyttää molempia osapuolia. Paikalleen jämähtäminen, ilman mitään uudistuksia, on tyypillisesti ennen pitkää haitaksi molemmille osapuolille.
Ilmoita asiaton viesti
A Granlund
..”työntekijä oli varsin alistetussa asemassa suhteessa työnantajaan.
Siis kehen yksinyrittäjä on alistetussa asemassa, itseensäkkö ? Vastaus:
nykyisiin eräisiin kankeisiin tyäelämän säännöksiin kyllä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei se ihan näin mene SJP. Pienyrittäjät ottaisivat osaavaa työvoimaa, myös kehityskykyistä auttamaan piikeissä, kun hommaa on. Vaisuna aikana yrittäjän oma talous kärsii kun pitäisi itsekkin pitää huolte omasta taloudesta.
Sitä tapahtuu koko aika. Tunnen henkilöitä esim. ravintola-alalla, laitosasentajia jne. Jotka ovat täysin valmiita tekemään töitä hyvässä ympäristössä ja kohtuu palkalla paikkaamaan noita piikkejä. Toisaalta olen itsekkin työllistänyt saman lailla useitakin henkilöitä.
Tätä ei esim kokoomus tajua ainakaan hallitusohjelmassa. Pätkätyöläisten ongelma työllistyä on siinä, että sosiaaliturva ei tajua, kuinka nopeasti tilanteeseen pitää reagoida, kun työt yksinkertaisesti loppuvat.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö tässä tarkoitus ole juuri purkaa kannustinloukkuja.
Että kuka tajuaa mitäkin ?
Ilmoita asiaton viesti
Kannustinloukkujen purkamiseen olisi kyllä ratkaisu.
Kun jotain tukia myöntää niin ne ei noin vain lähtisi pois, vaan jos saa palkkaa niin se leikkaisi niitä ja tätä tarkastellaan usean kuukauden ajalle.
Tuet voisi ottaa kokonaan pois vasta sitten kun on varmistettu että henkilöllä on jokseenkin pysyvät tulot.
Kun ne tulorekisterit löytyy niin pitäisi olla ratkottavissa se miten huolehditaan siitä, että jokaiselle on ne tulot.
Ilmoita asiaton viesti
Tuolla kannustinloukulla ei ole mitään tekemistä tosiasioiden kanssa. Miksi purkaa sellaista mitä ei ole edes olemassa.
Vetoan edelleen siihen, että moderni tulevaisuuden yhteiskunta tarvitsee sellaista työvoimaa monilla aloilla, jotka sitoutuvat pätkätyöhön, kovaan sellaiseen. Näinhän itsekkin tein jo eläkkeellä ollessani (varhennetulla). Aamyöstä lauantaina puhelin soi olin päivystyksessä ja pitäisi lähteä Auraan. Heti valmis lähtemään, kun sovittu oli. Riittävän palkan siitä sai. Valitettavasti Kela ei ymmärtänyt tätä kun rokottivat lähes 4000 euroa varhaiseläkkeestäni. Tienasin liikaa muutaman satasen sallitusta 730 euroa/kk ja eivät hyväksyneet. Kelahan se itse asiassa oli se joka maksoi nuo työtuntini jotka kuuluivat suorittamaani työtehtävään. Näin kävi usein. Toki noiden uhkausten summaa vähennettiin, mutta en silti päässyt omilleni.
Millä helkkarilla saisimme nuo muutamat virkahenkilöt käsittämään miten maailma pyörii. Heidän pitäisi itse nostaa takapuolensa irti ja lähteä kentälle katsomaan totuutta silmiin.
Ilmoita asiaton viesti
Tottakait sosiaaliturvaan. Sitähän tarvitaan joka tapauksessa vaikka työllistyisikin. Pienipalkkaisilla aloilla, kun sillä ei elä. Molemmat tukevat toisiaan valitettavasti, näinä aikoina.
Ilmoita asiaton viesti
Uuninpankolla loikoillen veroja maksavien kustannuksella tietysti. On aikaa valittaa kuinka työnantajat riistää laiskoilta.
Ilmoita asiaton viesti
Joo nuo laiskat. Apuraha aina kelpaa, vaikkei tekisi muuta kuin Kataisen tilaaman tulenvaisuuden tutkimuksen, joltain hörhöltä. Siinä on muutama työntekijäkin jo työllistetty tekemään homman siivuista. Eihän maestron tartte.
Tilanne johtaa kaaokseen, kun työtä ei kunnioiteta, sellaista tuottavaa. Jokaisen pitäisi olla jotain virkahenkilö- tai poliittisen uran luomiseen. Ei kivat sille.
Ilmoita asiaton viesti
Just. ” tuottavaa” on avainsana! Näitä turhia sulle-mulle suojatyöpaikkoja on jo aivan liikaa. Niitä pitäisi karsia ihan ekana.
Ilmoita asiaton viesti
Tästä päästäänkin siihen, että työttömyys tulee helposti valtiolle edullisemmaksi kuin työllistää johonkin ei-tuottavaan asiaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tuottavuutta voi tarkastella monesta näkökulmasta.
Jotkut poliittiset suojatyöpaikat ja byrokratian kasvattaminen voivat olla ei-tuottavia. Noita olisi tosiaan hyvä karsia.
Joku 80% tehokas työntekijä voi olla ei-tuottava yrittäjälle, muutta jos valtio antaa tuon puuttuvan tuottavuuden verran, eli 20% palkkatukea, työntekijä onkin jo tuottava. Ja valtio joutuu maksamaan vain tuon 20%, eikä kokonaista työttömyyskorvausta tai muuta tukea, joka olisi selvästi tuota 20% enemmän.
Puiston kunnostaminen on pelkässä rahassa mitaten ei-tuottavaa (pelkästään palkkakuluja, ei mitään tuloja), mutta kauniit puistot ovat monen mielestä hyvä asia, josta kannattaakin maksaa. Yhden ihmisen tekemästä työstä voivat nauttia sadat.
Ilmoita asiaton viesti
Laittaisin ”jotkut” sanan tilalle ”liian monet” suojatyöpaikat ovat ei-tuottavia!
Palkkatuki on taas todella tärkeää etenkin yrityksen aloittaessa ja kasvaessa. Prosenteilla ei ole mitään väliä jos yritys pystyy järkevässä ajassa saamaan työn kannattavaksi ja maksamaan koko palkan kannattavasta työstä. Näin syntyy myös aina uusia veronmaksajia jotka kustantavat valtion ”holtittomatkin” menot.
Infran ylläpidossa on tietysti monta eri astetta, mutta aina lähtökohtaisesti kannattavaa hoitaa niitä ajallaan ja tuottavuutta voidaan mitata vasta sitten, kun jätetään se ajallaan tekemättä.
Ilmoita asiaton viesti
Katson että jokaisella järjestelmällä on taipumus korruptoitua, ja siksi esimerkiksi suojatyöpaikkojen ja turhan byrokratian ja keskusjohtoisuuden kasvua on syytä jatkuvasti seurata ja varoa. Olen samaa mieltä siitä, että sana ”joskus” on turhan lievä ilmaus tuota riskiä kuvaamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi on elänyt yli varojensa ainakin 15v. Se on selvää, että vasemmisto vain kasvattaa menoja ja julkista sektoria, mutta toivoisin, että oikeistohallitus tekisi isompia korjausliikkeitä. Velkaa ollaan edelleen ottamassa 10 miljardia vuodessa, aivan hirveä määrä ja kertoo siitä, että suossa ollaan.
Jännä, että nykyhallituskaan ei ole tainnut mainita sanallakaan (no ehkä jotain pientä hallinnon tehostamisesta) mitään heikennyksiä julkisen sektorin etuihin ja pöhötautiin. Tarkoitan siis sitä, että hallintoa pitäisi karsia kovalla kädellä ja suojatyöpaikkoja sieltä täältä. Esim. yliopistoista niitä löytyy edelleen, kuin myös paisuneissa valtion virastoissa. Avit, Elyt, Väylät ym. Ja tietenkin Yle.
Miksi ei puhuta siitä, että julkisella on lyhyempi työaika ja pidemmät lomat? Millä perusteella? Turha selittää pienemillä palkoilla. Varsikin valtion palkat ovat nousseet 2000-luvulla eniten, vähintään samaa tahtia kuin kaiken maksavan yksityisen sektorin palkat.
Julkisella sektorilla on lomaa 6vk, kun on 10v työkokemusta ja 15v jälkeen peräti 7,5vk. Miten tuohon kalliiseen ja tehottomuutta aiheuttavaan törkyetuun ei puututa? Sipilä sentään yritti, mutta sitten meni pupu pöksyyn ja perääntyi. Eipä ne hommat julkisella oikein aina etene, kun puolet porukasta on koko ajan lomalla veronmaksajien piikkiin. Siihen päälle vielä se fakta, että pitkistä lomista huolimatta julkisella saikutellaan eniten.
Tarttis oikeasti tehdä jotain. Ilmeisesti julkisen sektorien äänestäjien menettämisen pelko estää tämän ja se on kyllä onnetonta. Jatketaan vain samalla pöhöttyneellä linjalla ja velkavuori kasvaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kieltämättä näkisin rahareikien olevan juurikin julkisella puolella. Toinen on ollut tuo ansiosidonnaisen työttömyyden kesto.
Ymmärrän että ansiosidonnaista työttömyyskorvausta on jotain kuukautta että jos työt loppuu äkisti niin henkilö ehtii työllistyä tai sopeuttamaan talouttaan pienempään tulotasoon jos työttömyys pitkittyy.
Se että on pitkät lomat ei minusta ole ongelma mutta ei sitä palkkaa tarvitse maksaa silloin.
Ilmoita asiaton viesti
Pakkolomalle, ei toki kaikki, vaan ne joiden työn arvo kestää vaikka parikuukautta ilman palkkaa. Ilman, että siitä koituu hankaluuksia yhteiskunnalle. Tämä toimenpide tehtiin ison laman jälkimainingeissa ja kukaan ei huomannut yhtään mitään, vaikka se isojen pomojen ryhmä poissa olikin.
Turha lienee toivoa. Kulkevat käsikädessä hallinto ja virkahenkilöt poliittisten päättäjien myötä.
Ilmoita asiaton viesti
Itse opiskelin uuden ammatin sosiaaliturvalla ja ura mahdollisuudet on paremmat kuin koskaan. Ilman sosiaaliturvaa tätä ei olisi tapahtunut, iltojen pimetessä todennäköisesti olisin ruuvaamassa vanteita mersuista ja bemareista, jokunen katalysaattorikin varmaan tarttuisi matkaan.
Leikkuri vie mahdollisuuksia, ei luo niitä lisää ja luultavasti kasvattaa vain kustannuksia eri tyyppisten pahoinvointien seurauksena.
Eipä poliitikot uskalla puhua näistä negatiivisista seurauksista, vaikka todennäköisesti tutkimukset on olemassa, ajetaan omaa lyhytnäköistä agendaa vauhdilla kun vielä on valtaa tehdä se, vaikka julkisuudessa puhuvat pitkäjänteisestä talouden korjaamisesta, todellisuudessa hankaloittavat sitä entisestään.
Ilmoita asiaton viesti
Sotealeiden talous on Marinin punaviherhallituksen jäljiltä vakavasti alijäämäinen kaikilla ” hyvinvointialueilla”.
Eilen julkaistiin, että näillä alueilla turvaudutaan nyt pääosin vanhuspalveluiden alasajoon ja terveysasemien lopettamisiin kustannusten laskemiseksi varsinkin maakunnissa, vaikka palvelujen tarve näissä on ikääntymisen johdosta kuitenkin voimakkaassa kasvussa.
Tästä punavihersotesta tulee vielä surullinen tarina tulevina vuosina.
Ilmoita asiaton viesti
No, jos ihan kirjaimellisesti noudattaa kirjoituksen otsikon kysymystä, niin vasemmistoideologian mukaan ensin tulee oikeus tukiin ja sitten oikeus työhön. Velvollisuus työhön pitäisi kylläkin asettaa etusijalle ennen tukien saamista. Ei valtiokaan voi maksaa tukia ilman, että on ensin osallistunut työhön ja kasvattanut valtion maksukykyä.
Itse asettaisin vasemmistoideologiaa kannattaville kysymyksen, kuinka monta uutta työntekijää, sellaisella oletuksella, tulisi ottaa vastaan siten, että itse vastaisit tulijan elatuksesta ilman valtion tukea, siis ihan omin varoin ennen hänen työhön osallistumistaan ja siten osallistumista omiin elatusmenoihinsa? Siis kuinka monta?
Eikö nykyinen malli kannusta elämään muiden jo työelämässä olevien kustannuksella, eikä se näytä olevan vasemmistoaatteen kannattajille minkäänlainen este? Tällainen meno ei kyllä pitkän päälle onnistu vaan kuten nyt nähdään valtion kustannusten paisumisesta johtuen, on pakko leikata mm. noita tukien määrää. Oman kortensa kekoon näyttää pistävän erilaiset eu-tukipaketit alati nousevina jäsenmaksuina (elvytyspaketti tarkkarajainen jne Marinin hallituksen mukaan, jota se ei suinkaan ole paketin johdosta nousevista korkokuluista johtuen).
Ilmoita asiaton viesti
”Velvollisuus työhön pitäisi kylläkin asettaa etusijalle ennen tukien saamista.”
Joo koomapotilas vaan töitä tekemään että pidetään hengissä.
”Ei valtiokaan voi maksaa tukia ilman, että on ensin osallistunut työhön ja kasvattanut valtion maksukykyä.”
Ei maksukyky edellytä sitä.
”Eikö nykyinen malli kannusta elämään muiden jo työelämässä olevien kustannuksella”
Ei.
”Tällainen meno ei kyllä pitkän päälle onnistu vaan kuten nyt nähdään valtion kustannusten paisumisesta johtuen, on pakko leikata mm. noita tukien määrää. ”
No vaikka lapsilisä, ansiosidonnainen työttömyysturva, leskeneläke, hyvin suuret tai pitkään maksettavat työeläkkeet ovat näitä joita voi hyvin leikata.
Ilmoita asiaton viesti
Totta kai kyse on työkykyisistä, eikä suinkaan tule koskea esiin nostamia tapauksia. Siis kohtuus kaikessa ja terveen järjen käyttö on sallittu.
Ilmoita asiaton viesti
No se työkykyisyys ei ole mitenkään mustavalkoista.
Nythän Suomessa voi työkykyä määritellä joku etä-Jeesus lääkäri tapaamatta ihmistä. Suomessa lienee melkoinen määrä ihmisiä työttöminä jotka ovat työkykyisiä mutta eivät vaikka ihan täydellä kuormituksella eivätkö voi vastaanottaa mitä tahansa työtä. Tai sitten voi olla työkyvyttömyyseläkkeellä ihmisiä joiden työkyky on vaikka muutaman tunnin viikossa tiettyihin kellonaikoihin.
Eiköhän se ihminen itse tiedä parhaiten kuinka paljon kykenee tekemään työtä ja mihin työtehtäviin soveltuu. Haaste onkin saada työntekijät ja työnantajat kohtaamaan ja keksiä tuottavia töitä.
Sellainen työvelvollisuus kyllä toki on jo. Ainoastaan toimeentulotukea voi saada työkykyinen jos ei huvita olla työmarkkinoiden käytettävissä kunhan ei omista yhtään mitään mutta velvollisuus kuullostaa siltä, että pitäisi tehdä töitä että saisi tukia.
Tämähän ei tietenkään aina voi toteutua. Sellaista järjen käyttöä vaikka siitä että kuinka paljon on avoimia työpaikkoja jossain TE-toimiston palveluissa vs työttömien määrä.
Ilmoita asiaton viesti