Kuntauudistus kyllä, maakuntauudistus ei

Suomen koko julkinen talous on ajautumassa kriisiin.

Suomella  on jo valmiiksi  ylisuuri julkinen talous  ja verotus on maiden vertailussa kärkitilalla.

Kuntatalous on  ajautunut syvään kriisiin. Vuonna 2018 kuntien tilinpäätöksistä tulos painui  negatiiviseksi 196:ssa kunnassa.

Pääministeri Antti Rinteen hallitus kokoontuu huomenna budjettiriiheen. Kysyn vaan, että repeääkö alijäämä  miljardiluokassa lisää budjettiriihessä, kun talous- ja työllisyysnäkymät ovat sykentymässä muutoinkin .

YLE uutisoi  toissapäivänä :  ”Tästä vuodesta on tulossa kuntatalouden historian heikoin vuosi”. Valtion budjetin alijäämä repeää lisää, jos kuntien valtionapuja lisätään  miljardiluokassa ja jatketaan nykyisellä kuntajaotuksella.

 Suomi tarvitsee  kuntauudistuksen , ei  maakuntauudistusta. Suomen nykyinen kuntajaotus on lähtöisin 1860-luvulta nk. tapuliseurakuntajaotuksesta ja vuoden 1865 kunnallisasetuksesta.

“Kukin maaseurakunta, jolla on oma alue, on itsekseen eri kunta, jonka jäsenten tulee tämän asetuksen mukaan ja niiden rajain sisässä, jotka laki muuten määrää, hoitaa yhteiset järjestys- ja talousasiansa, mikäli ne voimassa olevain asetusten mukaan eivät ole julkisen viranomaisen käyteltäviä”. 

Edellä oleva teksti on   maalaiskuntain kunnallishallinnosta vuonna 1898 annetusta asetuksesta.

*****

Luettelo Suomen kunnista väkiluvun mukaan

SJPHKI

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla. Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu