Kykeneekö nykyhallitus nostamaan  Suomea nousuun saatikka tervehdyttämään  julkistaloutta

Ilta-Sanomat on kysynyt  hallitus- ja oppositiopuolueiden  puheenjohtajilta  kuusi  samaa kysymystä. Otan tähän yhden kysymyksen, joihin vastaukset paljolti  kertovat, onko ao. puolue sisäistänyt  Suomen julkistalouden vakavan rahoituskriisin.

Oletteko valmis leikkaamaan mistään pysyvistä menoista?

Puolueiden vastaukset:

Sdp: Veronkorotusten ja menoleikkausten aika vasta vuosien päässä. Keskusta: Ensiksi on lykättävä suotuisampaan aikaan hallitusohjelmassa sovittuja menolisäyksiä. Vihreät:  Nyt ei ole leikkauslistojen aika. Vasemmistoliitto:  Leikkauspuhe on tässä tilanteessa vastuutonta. Rkp: Lapsista ei säästetä.

****

Perussuomalaiset:  Verotulot pienenevät ja julkisen talouden kustannukset kasvavat. Aukkoa ei voi muulla täyttää kuin sillä, että leikataan tai lainataan lisää, tai pyritään kasvattamaan menoja. Järkevin tapa toimia on näiden yhdistelmä. Kokoomus: Olemme valmiit leikkaamaan, koska velkaantuminen tulee olemaan niin syvää. Budjetti on noin 57 miljardia euroa, sieltä pystyy löytämään menoja, jotka eivät ole ihan välttämättömiä. Meidän on pakko tehdä valtavia uudistuksia, ja kaikki menot täytyy arvioida, tehdä menojen sopeutusta ja uudelleen kohdentamista. KD: Hallituksella on pysyviä menolisäyksiä, joita emme kannata, ja niistä ja koko hallitusohjelmasta olisi syytä tehdä uudelleenarviointi. Liike Nyt: En ole ensi vuonna valmis leikkaamaan, mutta vuonna 2022 pitää katsoa, mistä voidaan leikata. Taloutta ei voi tukahdutt

****

Nykyisessä hallituksessa on tahoja, jotka tietoisesti haluavat lykätä nykyisen hallitusohjelman (Rinteen hallituksen ohjelma   ja   edellisestä kloonattu  Marinin hallituksen ohjelma)   uusimisen puhtaalta pöydältä. 

Jo ennen koronapandemiaa arvioitiin, ettei em. hallitusohjelmalla  saavuteta vuonna 2023  työllisyysasteen 75 %:n tasoa saatikka valtion budjetti olisi tasapainossa.   Yrityskentässä  romahti jo alun alkaen  luottamus hallituksen työllisyystoimiin.  Valtiovarainministeriön  katsauksessa todettiin  hallitusohjelmasta, että velkasuhde kääntyy uudelleen nousuun vuosikymmenen alussa  (mm. VM joulukuussa 2019 s. 67) .

****

Koronakriisin taloudellisia vaikutuksia selvittäneen  Vihriälän työryhmän  arviointiraportissa   (s. 99) todetaan:  “Kriisi köyhdyttää Suomea ja heikentää Suomen julkisen talouden tasapainoa keskipitkällä aikavälillä merkittävästi. Julkisen talouden kestävyysvaje, jonka perimmäisenä ajurina on väestön ikääntyminen, kasvaa samalla edelleen. Tämän vuoksi on välttämätöntä sopeuttaa julkista taloutta kansantalouden kantokykyä vastaavaksi selvästi enemmän kuin ennen kriisiä oli syytä arvioida. Sopeutus tarkoittaa menojen supistamista ja/tai verotuksen kiristämistä. “

****

Minä, eikä moni muukaan luota ja usko siihen, että  nykyhallitus kykenee  nostamaan  Suomen nousuun saatikka tervehdytämään  koko julkistaloutta.

Hallitus on saanut koko eduskunnan tuen koronapandemiaan liittyville rajoituspäätökselle. Mutta ei saa jatkossa tukea, jos nykyinen hallitus  lykkää tietoisesti asioita, jotka ovat varmasti edessä.

Koronapandemiasta selviytyminen  voidaan jakaa kahteen suureen asiaryhmään:

  1. terveydelliset ja lääketieteelliset toimenpiteet
  2. taloutta koskevat selviytymistoimenpiteeet

Tästä eteenpäin nousevat  keskiöön taloutta koskevat toimenpiteet (työllistäminen ja työelämän uudistukset , koko julkistalouden sopeutus ja rakenteelliset uudistukset), joilla voidaan hyvinvointiyhteiskunta ylläpitää.

****

Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja  Risto Murto kirjoitti Kalevassa (01.05.2020) ja toisti  saman muutama päivä sitten TV:ssä, että  Suomen talous  voi olla   tämän vuoden lopussa jopa  alle vuoden 2008 BKT-tason reaalisesti.  Suomi saavutti  vuoden 2008 kansantuotteen tason vasta 10 vuotta myöhemmin vuonna 2017 . Jos elpyminen kestää taas seuraavat 10-vuotta, Suomi menettää talouskasvunsa 20-vuodeksi Risto Murron mukaan.  

****

→ Talouden kriisi on myös mahdollisuus uudistaa yhteiskunnan rakenteita ja  palveluja sekä luoda uutta digiajan teollista Suomea. Suomen “jälleenrakennukseen”  tarvitaan yhteistyökykyä, eikä heti valehtelusyytöksiä, jos kaikki  eivät pidä nykyisen hallituksen toimia riittävinä saatikka selvinä.

SJPHKI

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla. Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu