Lasku euroerosta upottaisi Suomen

Täällä on lisääntynyt EU- ja eurovastustajien  kirjoittelu  lyhytnäköisillä johtopäätöksillä. En kirjoita pitkää blogia, vaan  esitän kolmen pointin kysymyksen (teksti mahtuu yhdelle A4:selle – miksi tarvitaan ylipitkiä blogeja ?) .

1. Minkä arvoiseksi kehittyisi Suomen valtion ja kuntien  valuuttamääräinen velka, kun oletettavasti markka alkaisi kellua (= arvo laskisi ehkä jopa 20-30 % )

Tilastoja valtionvelasta     → Julkisyhteisöjen velkaKuntasektorin velka

psst.. ettei vaan tulisi kymmenien miljardien markkamääräinen  lisärasitus valtion ja   kuntien budjetteihin. (Lähihistoria kertoo, miten huonosti monille kävi valuuttamääräisissä veloissa, kun markka viimeksi devalvoitiin).

2. Millä korolla jatkossa julkinen sektori saisi jatkossa ulkomaista velkaa , ei varmasti enää miinuskorolla

36. Valtionvelan korot  → Suomi nousi kärkipäähän mm. tässä  korkotaulukossa  →  Kuntien rahoituksen kustannukset 

psst.. ettei vaan   miljarditasolla vuosittaiset menot  kasvaisi

3. Miten kotitalouksien ja yritysten  korkomenoille kävisi ?

Rahoitustilinpito 

 psst.. ettei vaan   miljarditasolla vuosittaiset menot  kasvaisi.

Euroerosta ei selvitä   10 mrd:lla, kuten täällä toisaalla yhdessä blogissa uskoteltiin. Eurossa on valuvikoja, mutta yksioikoinen euroero koituisi Suomelle kohtalokkaaksi.

Suomen monet teollisuuden  vientituotteet  ovat   paljolti ulkomaisten varaosien ja komponenttien toimitusten varassa. Puheet siitä, että omalla valuutalla vienti piristyy, piti takavuosina paikkansa. Monilla vientiyrityksillä on nykyisin  tehtaita ja toimintaa sekä omistuksia ulkomailla, ettei  markkaan siirtyminen  perusteluksi  viennin paranemiselle enää ole tätä päivää.

Matkailuelinkeinolle  ja yritysten  sekä kansalaisten päivittäisten maksuliikeasioiden hoitamiselle  yksipuolinen euroero olisi kuin syyttömän tuomitseminen oikeudessa. 

Tämä ei ole  kannatuspuheenvuoro yhteisvastuullisille euromaiden veloille, mutta kannatuspuheenvuoro Suomen  EU-jäsenyydelle ja euroalueessa pysymiselle  sekä sitä kautta ulko- ja turvallisuuspoliittisen aseman turvaamiseksi.

Suomen euroero tuskin on pelkkä pääministerin ilmoitus eduskunnalle  – saatikka  salassa  pidettävä, kuten täällä puolitosissaan uskoteltiin.   Mitään valmista mallia ja sääntöä ei euroerolle ole olemassa. Eikä myöskään mallia sille, miten  Suomen valtion taloudelliset sitoumukset tulkittaisiin euroerossa. Nykyiset vastuut eivät loput euroeroilmoitukseen, mutta  voisi johtaa  pahimmassa tapauksessa maksuun kymmenien miljardien vastuut.

****

Tämä on historiaa

SJPHKI

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla. Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu