Lisääntynyt puolueiden Nato -kannatus tasaa puolueiden kannatuksia

YLE on julkaissut puolueiden kannatusta koskevan ennusteen. 

Lue lisää

Puolueiden kannatusnumerot (%) :

KOK   SDP   PS    KESK   VIHR   VAS   RKP   KD   LK   Muut
24,1 17,9 14,6   13,5        8,8     9,0   4,3   3,3    2,3    2,2

 

Kuukausi sitten mainitsin tässä vastaavassa blogisssa, että lisääntynyt Nato -kannatus kaikissa puolueissa tasaa ennen pitkää puolueiden kannatuksia. Ja niin on käynyt.

Eduskuntavaaleihin on enää aikaa 11 kuukautta. Puolueet alkavat   nimetä ensimmäisiä ehdokkaita  muutaman kuukauden kuluttua. Suomen ulko- ja sisäpolitiikkaa tulevat hallitsemaan nämä kaksi alla mainittua asiakokonaisuutta.

1. Päätös sotilasliitto Naton jäsenhakemuksesta.  Asiaan saadaan lisäselvyyttä, kun tänään ja viikon kuluttua   tasavallan presidentti Sauli Niinistö pitää kaikkien eduskuntapuolueiden puolue- ja eduskuntaryhmien johdon kanssa yhteiskokouksen.  Lisäksi Niinistö tapaa eduskunnan puhemiehistöä,  ulkoasianvaliokunnan ja puolustusvaliokunnan johtoa.  Seuraavalla viikolla presidentti Niinistö tekee virallisen valtiovierailun  17-18.05.2022 Ruotsiin.

Suomi ja toivon mukaan myös Ruotsi  tulevat  saamaan maailmanlaajuista huomiota presidentti Niinistön Ruotsin vierailun aikana.  Jäsenhakemusten jättämisen jälkeen seuraa jäsenneuvottelut Naton kanssa ja sitten sopimuksen ratifiointi kaikissa 30:ssä nykyisessä jäsenmaassa. Tämä vienee aikaa 4-12 kuukautta. Suomen eduskunnan pitää vielä sopimus hyväksyä. Kysymys kuuluu, ehtiikö nykyinen eduskunta hyväksyä sopimuksen. Jos ei, Nato -jäsenyys on yksi eduskuntavaalien pääteemoista.

2. Suomen julkisen talouden rahoituksen ja alijäämän vakauttaminen kestävälle pohjalle. Talouspolitiikan arviointineuvosto ehdotti raportisssaan tammikuussa, että  tulisi  laatia uskottava keskipitkän aikavälin suunnitelma julkisen talouden alijäämän korjaamiseksi. Suunnitelman laadinta tulisi laatia ja toteuttaa  parlamentaarisella neuvotteluilla, joiden päätökset toimisivat ankkurina paitsi nykyiselle myös tuleville hallituksille.  Suunnitelman pitäisi osoittaa kompanssin suunta myös kansalliseen turvallisuuteen liittyvissä monissa omavaraisuusasioissa.

Julkistalouden alijäämä on todellisuudessa  monta miljardia   paljon suurempi, mitä  eduskunnalle annetussa  selonteossa (Hallituksen julkisen talouden suunnitelma vuosille 2023–2026)  todetaan alijäämäksi (6,7-7,4 mrd).  Riittävä rahoitus on vielä ratkaisematta mm. nykyisen hallituksen sote -uudistukselle,  luvatulle hoitotakuulle, hoitajamitoitukselle ja oppivelvollisuusiän nostamiselle.  Myös kuntien asema ja  talous jatkossa tulee olemaan haasteellinen. Nyt on jo varmaa sekin, että  velkojen korkomenot tulevat selvästi nykyisestä kasvamaan po. vuosille.  Suomen koko  julkisen talouden tila on kriisiytymässä, jos ajoissa ei tehdä korjausliikettä. Talous- ja työllisyyspolitiikan keinoista julkistalouden rahoituksen takaamiseksi  vallitsee puolueiden välillä melkoisia näkemyseroja. Siksi  tuo talouspolitiikan arviointineuvoston ehdotus on oikea.

*****

Katso tästä eräiden  Euroopan ja eräiden muiden maiden puoluekannatuksia.

Ruotsi  – NorjaTanska –  Saksa   –  Itävalta  – Hollanti  – Britannia  –  Italia  – KreikkaEspanjaRanska  –   Viro  –  Suomi –  KanadaUSAJapani

Saksassa  käydään  tässä kuussa kahdet  maapäivävaalit (Schleswig-Holstein 08.05.2022 ja Nordrhein-Westfalen 15.05.2022). Molemmissa vaaleissa CDU/CSU ja SPD käyvät kilpaa suurimman puolueen asemasta. Vaalit ovat ensimmäinen mittari  joulukuussa liittokansleriksi nousseelle  SPD:n Olaf Scholzille. Saksan koko maata  koskevissa viime aikaisissa puolueiden kannatusmittauksessa useimmissa   CDU/CSU on ollut  niukasti  johdossa ja  välillä jäljessä  SPD:n kannatuksesta  . Saksa on  kipuillut  Venäjään kohdistettavien  energiatalouspakotteiden kanssa . Myös Ukrainalle annettavissa asetoimituksissa Saksan  päätöksenteko oli   työlästä  (mm. Gepard-ilmatorjuntapanssarivaunut).  Liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier Reutersin   uutisoinnin mukaan sanoi  aiemmin, että oli väärin  tukea Venäjän ja Saksan välisen Nord Stream 2 -kaasuputken rakentamista.

Ranskan presidentinvaalit on käyty ja Emmanuel Macron  valittiin jatkokaudelle. Vaalit jatkuvat Ranskassa kesäkuussa pidettävillä  kansalliskokouksen (Assemblée nationale ) vaaleilla  (12 ja 19.06.2022). Vuoden 2017 vaaleissa   sai Emmanuel Macronin tukipuolue ((LREM)) 577-paikkaiseen kansalliskokoukseen ehdottaman enemmistön.  Kansalliskokouksen  nykyiset puolueet.

Miten paikat nyt tukevat kansalliskokouksessa jakatumaan.  Kahden vaalikierroksen järjestelmässä edustaja tulee valituksi ensimmäisellä äänestyskierroksella, jos hän saa enemmistön eli yli 50 % annetuista äänistä ja yli 25 % kaikkien äänioikeutettujen äänimäärästä.  Vertailukelpoisia  ennusteita julkistettaneen lähiviikkoina lisää.   Reutersin   uutisen mukaan Macronin  tukipuolue yhdessä eräiden muiden tukipuolueiden (mm. Les Républicains)  kanssa säilyttäisi enemmistön. Valtakunnan tasolla kannatukseltaan suurimmasta  puolueesta  ei välttämättä tule kansalliskokouksen suurin puolue.    Presidentinvaaleissa  toiseksi ja kolmanneksi jääneet äärioikeiston Marine Le Pen ja laitavasemmiston  pääministeriksi jopa puheissaan pyrkivä Jean-Luc Mélenchon uhosivat näyttävänsä kansalliskokousvaaleissa “kaapin paikan”. (Luettelo  viidennen tasavallan  pääministereistä).

Ruotsissa  valmistaudutaan Suomen lailla maan Nato – jäsenyysratkaisuun ja syyskuun valtiopäivävaaleihin. Pääministeri Magdalena Anderssonin  johtamien sosialidemokraattien kannatus on pysynyt  jo useita kuukausia  selvästi suurimpana puolueena.  Toiseksi suurin puolue on  Ulf Kristerssonin johtama  maltillinen kokoomus. Kaksi nykyistä valtiopäiväpuoluetta,  ympäristöpuolue vihreät ja liberaalit keikkuvat tällä  hetkellä  2-3 %:n kannatuksella  selvästi alle 4 %:n äänikynnysrajan.  Ruotsia on hallittu vuodesta 2014 alkaen sosialidemokraattien johtamalla vähemmistöhallituksella pääministeri Fredrik Reinfeldtin porvarihallituksen jälkeen  (Ruotsin hallitukset 1974 –). Näyttää tällä hetkellä, että enemmistöhallitusta on vaikea saada myös syyskuun vaalien jälkeen.

****

List of elections in 2022 (ks. tuosta linkistä, missä kaikissa maissa vaaleja käydään tänä vuonna).  Jos vaalit toimitettaisiin eräissä maissa  nyt, vaihtuisi todennäköisesti  nykyisillä puolueiden kannatusluvuilla  pääministeri  mm. Britanniassa  ja Italiassa    sekä Itävallassa liittokansleri.  Marraskuussa  ovat   USA:ssa välivaalit ( midterm elections). Demokraattien nykyinen enemmistö edustajainhuoneessa ja tasatilanne senaaatissa on silloin uhattuna.

+2
SJPHKI
Helsinki

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla.
Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu