Maailmanpankki varoittaa  uudesta finanssikriisistä 

Maailmanpankki varoittaa  uudesta finanssikriisistä tuoreessa raportissaan  (Global Economic Prospect) maailmantalouden velkaantumisaallosta ja seurauksista.

Maailmanpankin mukaan vuonna 2010 alkoi “uusi”  julkisen ja yksityisen sektorin nopea velkaantuminen. Raportissa viitataan aikaisempiin  ajanjaksoihin (vv. 1970–89, 1990–2001 ja 2002–09) , jolloin velan määrä maailmantaloudessa  kasvanut ja seurauksena on ollut finanssikriisi. 

Raportissa  mainitaan, että vuonna  2018 globaali velka oli jo 230 % suhteessa maailman bruttokansantuotteeseen. Kehittyvien talouksien EMDE-maissa raportissa mainitaan velan määräksi  vuonna 2018  olleen 170 % suhteessa bruttokansantuotteesta (Debt to GDP Ratio by Country 2020 ).

Suomessa viime vuoden eduskuntavaalien jälkeen on ollut jo kaksi hallitusta (Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelma   ja   edellisestä kloonattu  pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma), jotka  “viis veisasivat”   valtiovarainministeriön asiantuntijoiden   helmikuussa 2019 julkaiseman virkamiespuheenvuoron  (s. 27) varoituksista , että 

 

  1. “Julkinen talous on aiempaa heikommassa kunnossa kohtaamaan ikäviä yllätyksiä
  2. “Julkisen talouden kestävyysongelmaa ei ole ratkaistu.”

****

Rinteen/Marinin hallitusohjelman tavoite on, että vuonna 2023  työllisyysaste 75 % saavutetaan ja, että valtion budjetti on tasapainossa.

→ Kukaan kotimainen ennustelaitos ja/tai  yksittäinen asiantuntija ei ole samaa mieltä em. tavoitteiden saavuttamista vuonna 2023  hallitusohjelmalla.

Näitä korkomenojen  kehityksessä budjetoituja lukuja voi vain ihmetellä, sillä  eihän tämä näin voi loputtomiin jatkua. Vuonna 2003  olivat korkomenot tilinpäätöksen mukaan 4,7 mrd euroa, kun  kuluvalle vuodelle on budjetoitu kymmeniä miljardia suuremmalla velkamäärällä  määrärahaksi enää n. 0,9 mrd euroa. 

Tästä  EKP:n  lainakorkotaulukosta (10 v.) ilmenee, että monen  maan kohdalla Suomen ohella on korko miinuksella.    Tämähän on “sairasta” kehitystä ja jossain vaiheessa se loppuu.

Suomen talous notkahti  pahasti viimeisen finanssikriisin seurauksena  ja se johti velkaantumisen voimakkaaseen kasvuun . Muistamme 1990-luvun alun vuosista, että oli enää  vain päivistä kysymys, ettei Suomi joutunut IMF:n holhoukseen nopean velkaantumisen johdosta. Kun Suomi  oli vaikeuksissa  1990-luvulla, ei meitä kukaan auttanut,  on 1990-luvun lamavuosien valtiovarainministeri Iiro Viinanen  myöhemmin todennut. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen Suomi on saanut maailmalta  velkaa otettua, mitä on halunnut ottaa. Varmaan lähivuosina voi olla edelleen sama tilanne, mutta velan hinta voi jatkossa  olla monta kertaa nykyistä kalliimpi ja budjetin korkomenot miljardiluokan kasvussa.

Ei ole mitään takeita, pysyykö edes tänä vuonna nämä  ennustelaitosten  talouden  luvut plussan puolella. Suomen  valmiiksi alijäämäinen julkinen  talous voi ajautua vaikeaan rahoituskriisiin . Nykyiselle Suomen “korva tulppia pitävälle” hallitukselle eivät varoituskellot vielä ole korviin kantautuneet.

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen pitäisi ottaa viipymättä po. Maailmanpankin raportin  suositukset iltakoulun kinkerilukemiseksi velkojen läpinäkyvyydestä, ajoissa varautumiseksi  tuleviin riskeihin , julkisen sektorin  tehokkaan toiminnan varmistamiseksi, jotta   koko julkisen talouden velkaantumisen pidetään  hallinnassa.

 

SJPHKI

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla. Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu