Mikä puolue harhautti äänestäjiä eniten ja kuka vähiten hoitajamitoituksessa 

Aamun uutisista olemme kuulleet,  ettei  laki (565/2020) ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta toteudu 01.04.2023 mennessä.

Lain mukaan henkilöstömitoituksen piti  nousta  asteittain.  Kun laki tuli  voimaan 1.10.2020, henkilöstömitoituksen oli  oltava vähintään 0,5 työntekijää asiakasta kohti. Vuoden 2021 alusta henkilöstömitoituksen oli  oltava vähintään 0,55 ja vuoden 2022 alusta vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohti. Siirtymäaika päättyy 1.4.2023, jolloin henkilöstömitoituksen tulisi olla  vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti tulee täysimääräisesti voimaan. 

*****

Mikä puolue   harhautti äänestäjiä eniten ja  kuka vähiten hoitajamitoituksessa  ( ks. eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö).

P.s. Ennen vuoden 2019 eduskuntavaaleja  eduskunnassa tehtiin  poliittinen lakialoite. Oppositiossa edellisellä vaalikaudella olleen  SDP:n johdolla lakialoitteesta  pidettiin  kaikilla areenoilla voimakasta ääntä. Tuolloin oli kysymys on vain yhteen ao. lakipykälään lisätekstin lisäämisestä ja asian piti olla silloisen eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiurun mukaan varttitunnissa  selvä (US:n uutinen).

Hoitajamitoitusasia kuuluu nykyisen hallituksen budjettipoliittiseen vastuuseen, jota kuvaa valtioneuvoston selonteossa  julkisen talouden suunnitelmaksi  vuosille 2023–2026 ​  (VNS 2/2022 vp)  sivulla  46  esitetty  taulukko 9 , joka  on monta miljardia alakantissa tulevasta alijäämästä. Kaikista hallituksen tekemistä nk. uudistuksista ( sote -uudistus, hoitajamitoitus, hoitotakuu, oppivelvollisuusiän pakko nostaminen, kuntien asema sote- palvelujen  hyvinvointialueille  pakkosiirron jälkeen jne).

***

Talouspolitiikan arviointineuvosto ehdotti raportisssaan tammikuussa, että  tulisi  laatia uskottava keskipitkän aikavälin suunnitelma  Suomen julkisen talouden alijäämän korjaamiseksi. Suunnitelman laadinta tulisi laatia ja toteuttaa  parlamentaarisella neuvotteluilla, joiden päätökset toimisivat ankkurina paitsi nykyiselle myös tuleville hallituksille. Kysyn, miksi nykyinen VM-ministeri Saarikko ei juurikaan  korvaansa ole letkauttanut julkisuudessa tuolle järkevälle ehdotukselle, joka on satavarmasti edessä viimeistään seuraavalla hallituksella

 

+4
SJPHKI
Helsinki

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla.
Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu