Miksi keväällä  valtiontalouden  suunnitelmassa tulevien vuosien alijäämä oli alakantissa

Kiinnitin täällä  huomiota keväällä useaan otteeseen, että valtioneuvoston selonteossa  julkisen talouden suunnitelmaksi    vuosille 2023—2026. (VNS 2/2022 vp  –  VaVM 14/2022 vp) sivulla  46  (taulukko 9 ) arvioitu tulevien  vuosien alijäämä n. 7 mrd oli  miljarditolkussa alakantissa.

Valtiovarainministeriön   työryhmä esitti viime  viikolla, että talouspolitiikan lähtökohdaksi otettaisiin pidemmän aikavälin velkakestävyys. Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä sanoi     Ylen A-studiossa  (ohjelman alussa) , että valtion budjetin kurottava alijäämä onkin 10 mrd .

Budjettipäällikkö  Niemelä puhui  tuossa haastattelussa kahden vaalikauden tavoitteesta, kuten talouspolitiikan arviointineuvosto  omassa ehdotuksessa  tammikuussa.

Mutta riittääkö vakautusmalliksi   kahden vaalikauden  (8 v) vuositasolla   (0,2–0,4  % suhteessa BKT:hen/v = n. 1 mrd/v).  Vastaus: tuskin riittää. On huomattava, että valtion velka tulee kasvamaan tuolla vakautusmallilla kokoajan lisää (8 v) oman arvioni  yhteensä  30-40 mrd.   

Kuluvan vuoden valtion budjetissa  valtionvelan korkomenot (momentti 36.01.90) ovat n. 0,7 mrd euroa, ensi vuonna jo 1,5 mrd ja vuonna 2026 voivat olla jo  EK:n ja Nordean ekonomistien mukaan n. 4 mrd/v .  Eli korkomenoihin menee arviolta  yhteensä (8 v)  n. 20 mrd enemmän kuin kuluvan vaalikauden aikana on jouduttu maksamaan. Mistä nuo lisämenot ovat sitten pois ?

Nykyisessä hallituksessa on tahoja, jotka kehtaavat sanoa “päin naamaa, että Suomen valtiolla on vähemmän velkaa kuin monilla EU-mailla.  En usko, että äänestäjille menee tuo selitys pitkän päälle perille kokoajan kasvavan velanoton kanssa.

***

Helmikuussa  2019  julkistetussa valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuorossa tulevan vaalikauden hallinto- ja talouspolitiikan lähtökohdista todettiin   varoittavat madonluvut (s. 27):

  1. “Julkinen talous on aiempaa heikommassa kunnossa kohtaamaan ikäviä yllätyksiä
  2. “Julkisen talouden kestävyysongelmaa ei ole ratkaistu.”

Nykyistä hallitusta eivät  vuonna 2019 valtiovarainministeriön varoitukset ole paljoa liikuttaneet.

 

***

Ensi huhtikuun vaalien jälkeinen hallitustunnustelija on saanut yhden kysymyksen valmiiksi  kaikille puolueille tuosta em. valtiovarainministeriön viime viime viikon raportista.

Vaalien jälkeinen  hallitus on velkaantumisen hallintaan saamisen  lisäksi  monien yhtäaikaisten haasteiden edessä   maailmanpolitiikassa muuttuvan  ulko- ja turvallisuuspolitiikan lisäksi. 

Seuraavaa hallitusta odottaa:

–  sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valuvirheiden korjaaminen

– työllisyyden tehostamistoimet  samanaikaisen  työvoimapulan kanssa

– maamme kilpailukyvyn turvaaminen   ilmastopolitiikan asettamien  haasteiden kanssa

–  monet  rakenteelliset  uudistukset  (verotus, hallinnon byrokratian keventäminen, nykyinen kuntajaotus, paikallinen sopiminen, ansiosidonnaisen työturvan kohdentaminen, koulutuksen tehostamistoimet oikeille ikäryhmille, tutkimus- ja tuotekehittelyn riittävyys jne).

0
SJPHKI
Helsinki

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla.
Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu