Miksi työehtosopimusten työrauha ei Suomessa pidä ?
Tässä linkissä Evan (Tilastokeskuksen) tilasto laittomista lakoista Suomessa. Tuon selvityksen mukaan Suomessa menetetään lakkojen takia eniten työpäiviä Pohjoismaista.
Työrauha (Lähde valtioneuvoston sivu)
Virka- tai työehtosopimuksen voimassa ollessa ei saa ryhtyä mihinkään voimassa olevaa sopimusta koskevaan työtaistelutoimenpiteeseen. Tämä koskee sopimukseen sidottuja virkamies- ja työntekijäyhdistyksiä ja näiden jäseninä olevia tai sopimuksen voimassa ollessa jäseninä olleita yhdistyksiä sekä virkamiehiä ja työntekijöitä. Työntekijöillä on työehtosopimuksen voimassa ollessakin mahdollisuus ryhtyä poliittisluonteisiin tai myötätuntotyötaistelutoimenpiteisiin. Virkamiesten osalta tällaiset työtaistelutoimenpiteet ovat kiellettyjä.
Työtuomioistuimen ratkaisuja.
Pitäisikö Suomessa olla samanlainen käytäntö, kuten muissa Pohjoismaissa eli hyvityssakon sijasta määrättäisiin laittomasta lakosta vahingonkorvaus. Suomessa laiton lakko on poikkeuksellisen halpa. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa voidaan määrätä laittomasta lakosta vahingonkorvaukset lakon yrityksille aiheuttamien vahinkojen suuruuden perusteella ja ilman ylärajaa. Suomessa ei voi, vain hyvityssakko on mahdollinen ja silläkin on yläraja, 23 500 euroa.
Monissa muissa maissa on poliittiset tukilakot joko kiellettyjä tai tarkoin rajattuja.
Työrauha muissa maissa (TEMin selvitys)
****
Työministeri Arto Satonen on kutsunut työmarkkinaosapuolet keskustelemaan Suomen mallista. Toivottavasti tilaisuudesta seuraa muutoinkin rauhoittamaan tämän hetkistä tilannetta työmarkkinoilla. Sopimusyhteiskunnan vankkana kannattajana toivon osapuolten jatkavan neuvotteluja, joissa päästään uudistamaan Suomen työmarkkinaoloja.
Hieman ironisesti nyt on parhaillaan Ruotsissa meneillään lakkoaalto, jolla yritetään pakottaa Tesla sopimaan työehtosopimus.
Ilmoita asiaton viesti
Koska kukaan ei ole laittanut SAK:ta kuriin ja nuhteeseen.
Ilmoita asiaton viesti
Oli. Sipilän hallitus uhkaili aikoinaan pakkolailla ja siihen jouduttiin suostumaan. Lopulta kiky-sopimuksesta ei hyötynyt kukaan.
Kokoomus yrittää jälleen kerran vaikka pitäisi ymmärtää olla erossa työmarkkinaosapuolten kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Itse näen tilanteen semmoisena, että hallitus pyrkii lakko-oikeuden rajoittamisilla nimenomaan siihen, että laittomat lakot tulisivat todella laittomiksi ja ne maksaisivat niin paljon, että AY-liike kahdesti harkitsisi niiden käyttöä. Nyt laittomat ja poliittiset lakot ovat arkipäivää ja ne ovat ulkoparlamentaarista poliittista toimintaa Suomessa, joka on epätavallista esimerkiksi Pohjoismaissa. Joku Ranska taas mittatikun toisesta päästä, jossa lakkoilulla yritetään saada koko maa kaaoksen valtaan.
Nyt nähdään, pitääkö hallituksen kantti.
Ilmoita asiaton viesti
Italialainen lakko on yhtä tehokas kuin poliittinen mielenosoitus, mutta sillä erolla, että palkka juoksee. Poliittisen lakon aikana ei.
Ilmoita asiaton viesti
Työnantaja voi lomauttaa työntekijöitä vaikka työrauha. Ei työ ole pakkovelvoite, vaan kahden osapuolen sopimus. AY:n sopimus ei sido työntekijää.
Ilmoita asiaton viesti
Vertailu nuihin pohjoismaihin, kuten Ruotsiin ontuu siksi, että ruotsissa työntekijöillä on huomattavasti suomalaista työntekijään verrattana huomattavasti vahvempi asema suhteessa työnantajaan, myös johtamiskulttuuri poikkeaa suomalaisesta pelolla ja käskyttämisellä perustavasta johtamistavsta.
Ilmoita asiaton viesti
Pitäisi olla kaksipuoluejärjestelmä oikeisto ja vastapuolena vasemmisto. Oikeistolla Margaret Thatcherin kaltainen pääministeri silloin kun oikeisto on vaalivoittaja. Muistelen että Margaret Thatcher laittoi kaivoslakot kuriin.
Ilmoita asiaton viesti
Paljonko työntekijöiden edustajia on sopimassa suomalaisissa yrityksissä hallintotasolla? Se lienee pohjoismaista, että on.
Ilmoita asiaton viesti
Itse aikoinaan lähdin maakunnasta töihin. Tein sen minkä näin oikeaksi. Ellei se riittänyt paransin vauhtia, tai lisäsin aikaa.
En minä koskaan ole ymmärtänyt heitä.jotka ovat töissä palkkansa takia,työnteon sijaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä ruotsalaisen kansanedustajan kommentti:
Hallituksella on vajavainen käsitys pohjoismaisesta työmarkkinamallista
1.10.202315:45
•
Ruotsin malli. Ruotsissa lakkoja on vähemmän, koska neuvottelutasapaino työnantajien ja työntekijöiden välillä on tasa-arvoisempi, kirjoittaa Ruotsin valtiopäivien kansanedustaja Mirja Räihä.KUVA: FREDRIK SANDBERG
Ruotsissa ei todellakaan yritetä lainsäädännöllä pakottaa työmarkkinoiden osapuolia hallituksen uomaan, vaan annetaan työmarkkinoiden osapuolien ratkaista ongelmat, kirjoittaa Mirja Räihä.
Lukuaika noin 3 min
Lukijalta. Kauppalehti kirjoitti Pohjoismaisesta työmarkkinamallista (KL 26.9.). Voin todeta, että nykyinen hallitus Suomessa ei aivan ole ymmärtänyt, mistä on kysymys.
Ruotsissa ei todellakaan yritetä lainsäädännöllä pakottaa työmarkkinoiden osapuolia hallituksen uomaan, vaan annetaan työmarkkinoiden osapuolien ratkaista ongelmat. Ruotsissa käytäntö on ollut voimassa jo vuosikymmeniä. Syynä oli valtaisa lakkoilu aikoinaan.
Ruotsin malli tarkoittaa, että voimassaolevan työehtosopimuksen aikana ei lakkoilla, vaan lakkouhka otetaan käyttöön, jos työehtosopimusta ei ole jatkettu ja neuvotteluissa ei päästä eteenpäin. Ennen lakkouhkaa käytetään muita voimakeinoja, kuten ylityökieltoa ja uusien työntekijöiden työhön ottamista.
Lakko on aina viimeinen keino saada työnantajat neuvottelemaan jatkosta. Ihan kuten Suomessakin.
Ruotsissa lakkoja on vähemmän, koska neuvottelutasapaino työnantajien ja työntekijöiden välillä on tasa-arvoisempi. Työntekijöillä on ristiriitatilanteissa tulkintaetuoikeus ja omat edustajansa yhtiön hallinnoissa.
Kun Suomen hallitus puhuu pohjoismaiseen malliin siirtymisestä, se ei ota esille näitä työntekijöitä hyödyttäviä asioita.
Esimerkiksi julkisella puolella on myötämääräämisoikeus monesti viety työpaikkakohtaiseksi yhteistyösopimukseksi. Sopimus on laadultaan työehtosopimus, ja niin sanottu raamisopimus tulee Ruotsin kunta- ja alueliitolta, jota sitten sovelletaan jopa työpaikkatasolla.
Minulla on kuitenkin mielipiteitä siitä, miten pitkälle paikallinen sopiminen voi joustaa. Siinä on myös eroja keskusjärjestöjen eli LO:n ammattiliittojen, TCO:n ja SACO:n välillä. TCO on virkamiesliittojen yhdistymä ja SACO akateemikkojen.
Hoiva-alan Vårdförbundetiin kuuluvat sairaanhoitajat, kätilöt, suuri osa laboratorioanalyytikoista. Heidän paikallinen sopiminen tapahtuu yksilötasolla.
Kommunal, johon kuuluvat perushoitajat, sairaala-apulaiset ja muut hoitoalalla työskentelevät, hoitavat palkkaneuvottelut paikallisen ammattiosaston kautta. Se on aikaa vievää työtä, mutta ajatuksena on, että paikalliset palkkaneuvottelut tekevät palkkakehityksestä huomattavasti oikeudenmukaisemman.
Numerottomia sopimuksia, kuten on Vårdförbundetin sopimuksissa, käytetään enimmäkseen virkamiespuolella. Sairaanhoitajat lasketaan virkamiehiksi Ruotsissa. Vårdförbundet on TCO:n jäsenliitto.
LO:n jäsen Kommunal taas on jyrkästi vastaan numerottomia sopimuksia ja sen takia neuvotteluissa sovitaan myös rahasta.
Mallista myös kritiikkiä
Vielä niin sanotusta merkistä eli vientivetoisesta linjasta. Teollisuuden asettama merkki on ollut käytössä 1980-luvulta asti.
Muistan itse ajan, jolloin palkankorotukset olivat noin 11 prosenttia, mutta inflaatio 13 prosenttia. Sen vuoksi silloin piti löytää ratkaisu reaalipalkkojen nousuun. Ja se löytyi!
Siitä huolimatta LO:n liittojen sisällä on mallista myös kritiikkiä. Syynä siihen on, että palkkaerot eivät vieläkään ole tasa-arvoiset. Fastighets, Handels ja Kommunal ovat esimerkkejä siitä, että palkkaeroja on vaikea kuroa kiinni.
Kommunal on kevään ja alkusyksyn aikana varoittanut lakosta useampaan kertaan. Syynä siihen ei ole ollut se, että Kommunal olisi vaatinut isompia palkankorotuksia kuin muut.
Syy on ollut se, että yksityiset työnantajat eivät halunneet seurata merkkiä. He tarjosivat pienempiä palkankorotuksia, eli toisin sanoen yksityiset työnantajat halusivat rikkoa systeemin, joka on toiminut vuosikausia ja joka on ollut takuuna työrauhan jatkumiselle.
Arvoisa Suomen pääministeri Orpo ja valtiovarainministeri Purra, jos Suomeen halutaan muiden pohjoismaiden malli, niin antakaa työmarkkinoiden osapuolien aidosti sopia asioista ja lopettakaa Ruotsin mallin tulkitseminen, koska tieto mallistamme näyttää olevan melko heikko ja yksipuolinen.
Mirja Räihä
kansanedustaja (S), Ruotsin valtiopäivät
Vielä tämä muistutuksena:
Palkansaajien etujärjestöillä on ihan yhtäläinen oikeus puolustaa jäsentensä etuja siinä kuin elinkeinoelämän etujärjestöilläkin omiensa.
Hallitus on asettautumalla työnantajien ajajaksi tehnyt itsestään työmarkkinaosapuolen, ja siksi poliittiset lakot ovat nyt aivan erityisen oikeutettuja ja paikallaan.
Poliittinen vasemmisto on tietenkin aina heikompien puolella toisin kuin oikeisto, joka on vastaavasti poikkeuksetta heikkoja vastaan ja vahvojen puolella. Tästä lähtökohdasta käsin en näe kovin eriskummallisena sitä, että vasemmisto-oppositio yhdessä ay-liikkeen kanssa yrittää pelastaa hyvinvointivaltion poliittisen oikeiston ja elinkeinoelämän etujärjestöjen häikäilemättömältä hyökkäykseltä.
Kansan syvät rivit antavat puolestaan vankkumattoman, varauksettoman ja vakaumuksellisen tukensa oikeistohallituksen väärämieliseksi koettua politiikkaa vastustaville liittojen legitiimeille työtaistelutoimille.
Ilmoita asiaton viesti