Mitkä hyvinvointialueet ovat heti kättelyssä kriisihyvinvointialueita ?

Kuntalain   mukaan  kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännössä edellytetyt palvelut sekä ryhtyä toimenpiteisiin palvelujen edellytysten turvaamiseksi  (118 §).

Kriisikunnan  kriteerejä uudistettiin ja niitä  sovelletaan ensimmäisen kerran vuonna 2022 vuosien 2020 ja 2021 tilinpäätösten tunnuslukujen perusteella.

YLE  uutisoi toukokuussa, että Suomessa on neljä uutta kriisikuntaa (Konnevesi, Pertunmaa, Rääkkylä ja Haapajärvi). Aiemmat  kriisikunnat .

***

Kysymys kuuluu, että mitkä hyvinvointialueet ovat heti kättelyssä kriisihyvinvointialueita (Luettelo hyvinvointialueista).

Valppaat lukijat voivat tunnistaa tuosta  em. linkin luettelosta heti niitä.Hyvinvointialueen tehtävät. Pohdi samalla (lain  2 §hyvinvointialueen asemaa, kun tuossa sanotaan:   hyvinvointialue on julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto siten kuin siitä  laissa säädetään.

Vasta tammikuun aluevaalien jälkeen tulee realimaailma eteen – valitettavasti. Seuraava hallitus joutuu korjaamaan  sote –lakipakettia ja muutenkin ottamaan julkistaloudessa terveemmän kompanssin suunnan.

Toistan taas  tämän mantrani sote -uudistuksesta:

  1. Hyvinvointialueet  (joksi lakipaketissa 21+1 alueita  nimitetään) ovat  heti valmiuksiltaan eriarvoisessa asemassa kykeneviä hoitamaan kunnilta siirtyviä  sosiaali- ja terveyspalveluja sekä pelastustointa.  Tältä osin lakipaketti on kättelyssä perustuslain vastainen monelta osin.
  2. Vuosisatainen kunnallisen itsehallinto  ollaan ajamassa alas ja päätöksentekoa viedään monissa asioissa kauemmaksi kuntalaisia, vaikka kehityksen pitäisi olla päinvastainen   (vrt. esim. Ruotsi ja Tanska ). Esim. Tanskassa kunnat hoitavat  ihmisiä lähellä olevat palvelut. Molemmat maat ovat antaneeet “kyytiä” maakuntahallinnolle, johon Suomea   nykyisen hallituksen pakkosyötöllä yritetään ajaa.
  3. Kuntatalous monissa kunnissa heikkenee, vastoin lakipaketin perusteluja.  –  ei parane. Totuus tulee heti eteen, kun koronapandemian väliaikaiset ylimääräiset valtionavut jäävät kunnilta pois.  Laskennallinen kustannusten ja tulojen siirto  kunnista tulee varmuudella romuttamaan käyttötalouden  monissa kunnissa. Tämä käytännössä testaamaton verotuksen siirto kunnilta valtiolle on pelkkä teoreettinen paperiesitys. ” Kuntien menot  muka puolittuu, mutta kaikki velat jäävät”
  4. Henkilöstön   massakippaus kunnilta ja kuntaliitoilta valtiolle on valtava riski turvata henkilöstön riittävyys  sosiaali- ja terveyspalveluissa  tilanteessa, jossa alalta henkilökuntaa  jo muutenkin pyrkii  pois.
  5. Rahoituksen ryöstö taloudellista toimeliaisuutta ylläpitäviltä suurilta kaupungeilta ja HUS:n   resurssien kaventaminen on järjen köyhyyttä.

 

+3
SJPHKI
Helsinki

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla.
Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu