Muodostettava hallitus saa suuren ja vaikean budjetin rakennealijäämän ratkottavaksi

Alkavalla viikolla hallitusneuvotteluissa aletaan puhua valtion budjetin  sisällöstä ja sopeutuksesta.

Nämä luvut  on julkaistu vuoden ensimmäisen valtion lisätalousarvion yleisperusteluissa:

Tulopuoli

15.03.01 Nettolainanotto ja velanhallinta 10 418 706 000
Tulopuoli yhteensä 83 461 407 000

 

Menopuoli

36. Valtionvelan korot 2 603 760 000
Menopuoli yhteensä 83 461 407 000

****

Ensimmäiseksi hallitusneuvottelijat joutuvat päättämään, saatuaan valtiovarainministeriön virkamiehiltä tiedot, meneekö alkanut vuosi tulojen ja menojen osaalta eduskunnan hyväksymän talousarvion puitteissa.

Jokainen uusi hallitus vaalien jälkeen on usein syksyn lisätalousarviolla joutunut lisääämään lainanottoa ja menopuolen määrärahoja   (2019 syksy –   2015 syksy).

****

Valtiovarainministeriö julkaisi alustavan  ehdotuksensa  valtiontalouden kehyspäätökseksi vuosille 2024-2027 .

Taulukossa  9 sivulla 20 on ”karsea taulukko”:

Arvio budjettitalouden tasapainosta  vv. 2024-2027 (mrd)   -10,7  -11,0 – 10,8  -11,8

 

Eli  tuollaisen huoneen lahjan saa muodostettava hallitus edelliseltä hallitukselta. Eikä noissa luvuissa ole esim. korkomenot täysin mukana (puuttuu ehkä 2 mrd).

****

Ennustin jo vuosia sitten, että vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeen seuraava hallitus on enemmän tai vähemmän ”nesteessä”  valtion budjetin alijäämän ja kasvavan velan kanssa. Tuntuu siltä, että rahaa on hallituspohjasta riippumatta helppo jakaa, muttei karsia menoja. Pitääkö sitten esim.  Saksan   malliin perustuslakiin kirjata säännös velkakatosta.  Se on vaikea perustuslaillinen säännös parlamentaarisessa järjestelmässä.

***

Nykyinen suhdannetilanne ei perustele julkisen talouden sopeutustoimien lykkäämistä sanotaan Talouspolitikan arviointineuvoston   julkisuuteen lähettämässä tiedotteessa.

Valtion budjetin sopeuttamisen välttämättömyydestä ovat lausuneet näkemyksensä:

1)Talouspolitiikan arviointineuvosto – Raportti   2)   Valtiovarainministeriön  virkamiesraportti  3)  Ministeriöiden kansliapäälliköt  4-5)  IMF     ja  OECD   Suomi -raportit   6)  Valtiovarainministeriön  meno- ja rakennekartoitus  7) Suomen Pankki

***

Näyttää  siltä , etteivät  kaikki ekonomistit säilytä lausunnoisaan taloustieteellistä objektiivisuutta.

SJPHKI
Helsinki

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla.
Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu