Nato -jäsenyyden ratkeaminen menossa yli Suomen eduskuntavaalien
Valtioneuvosto antoi eduskunnalle toukokuussa selonteon Suomen Nato -jäsenyydestä. Eduskunta äänesti selonteosta ulkoasianvaliokunnan mietinnön ( UaVM 5/2022 ) perusteella. Eduskunnan täysistunto päätti äänin 188–8 ulkoasiainvaliokunnan mietinnön mukaisesti, että Suomi hakee Pohjois-Atlantin liiton (North Atlantic Treaty Organisation, Nato) jäsenyyttä.
****
Toukokuun ja joulukuun välisenä aikana on Unkaria ja Turkkia lukuun ottamatta 28/30 jäsenmaata jo ratifioinut (katso myös lisää tästä) Suomen ja Ruotsin liittymissopimuksen.
Näillä näkymin noiden kahden maan ratifiointi tuskin enää ehtii tapahtua ennen Suomen huhtikuun (02.04.2023) eduskuntavaaleja. Tämä merkitsee sitä, että on kaksi johtavaa vaaliteemaa eduskuntavaalikeskustelussa 1) Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka 2) Suomen julkisen talouden tila
Eduskunnan ulkoasianvaliokunnassa on mietinnön valmistelua varten odottamassa hallituksen esitys Suomen liittymistä (perustuslain 93-94 § vaatimus) Naton jäsenmaaksi. Uutta hallituksen esitystä ei tarvita, vaan vaalien jälkeinen uusi eduskunta voi jatkaa mietinnön valmistelun loppuun.
Huomenna on jo tammikuu 2023 ja vuoden kuluttua tammikuu 2024, jolloin on Suomessa presidentinvaalit.
Kansan keskuudessa Nato -jäsenyyden kannatus on edelleen kasvanut.
Mitä sitten merkitsee Unkarin ja Turkin ratifiointiin, että Suomen puolustusministerinä toimii tammi-helmikuussa uusi ministeri. Ja kenties Suomen eduskuntavaalien jälkeen taas uusi puolustusministeri. Ja ollaan kohta jo vuodessa 2024. Vaativatko Unkari ja Turkki uusia neuvotteluja/tapaamisia. Antaako se noille kahdelle maalle tekosyyn pitkittää ratifiointia edelleen ?
Median omia pohdintoja ei ole juuri ollut julkisuudessa puolustusministerin vaihtumisesta. Näinä yhden oikean ajatuksen aikoina on osattava pitää suu supussa, kirjoittaa osuvasti Annamari Sipilä tuossa linkin kolumnissa. Onko puoluejohtajien tehtävä etukäteen kannanottonsa riskikartoitus siitä, vaarantaako kannanotto tai oikeassa oleminen puolueen vaalimenestystä (vrt. vuosi 2019 ja hoitajamitoituksen desimaalikeskustelu- 01.04.2023 aikautaulu ei pidäkkään). Mielenkiintoista kuulla, mitä huomenna uudenvuodenpuheessa presidentti Sauli Niinistö sanoo tai jättää sanomatta tämänhetkisestä Nato -jäsenyysprosessista.
Turvallista Uutta Vuotta !
Minulle ei ole koskaan oikein selvinnyt miksi Nato vaatii täyden kannatuksen vanhiolta jäseniltä uusille jäsenilleen?
Ja onko tämä käytäntö koskaan estänyt yhdenkään maan jäsenyyden?
Ilmoita asiaton viesti
Turkin ulkoministeri vamistelee huippukokousta Erdogan – Putin – Assad. Pitäisi toteutua alkuvuonna 2023. Yhteinen ongelma Syyrian suunnalla on Yhdysvallat (ja kilpimiehet eli kurdit). En tiedä miten Turkki olisi samaan aikaan suunnittelemassa Suomen ja Ruotsin NATO jäsenyyttä.
Ilmoita asiaton viesti
Turkin päämiehen intressit kohdistuvat ensisijaisesti Turkin oman etupiirin ja turvallisuuden varmistamiseen. Erdogan tulee jatkamaan Suomen ja etenkin Ruotsin painostamista.
Ruotsi on toki jo lisännyt asevientiä Turkiiin, sekä palauttanut pari Turkin toivomaa henkilöä Turkkiin, mutta Erdogan ei tähän tietenkään tyydy.
https://www.svt.se/nyheter/utrikes/beslut-om-utlamning-till-turkiet-pa-is-koper-sig-tid
https://www.svt.se/nyheter/utrikes/uppgifter-person-med-pkk-koppling-utvisad-till-turkiet
Erdogan on listannut 73 henkilöä, jotka hänen mukaansa Ruotsin tulee palauttaa Turkkiin tuomittavaksi. Erdoganin mukaan Suomen ja Ruotsin neuvottelukumppanit olisivat tämän myös hyväksyneet. Väitteen todenperäisyyttä epäilen.
Korkein oikeus Ruotsissa tulee takuulla osan ehdotetuista palautuksista estämään. Kuten se jo esti toimittaja Bülent Kenesin palauttamsen. Osa kurdeista on myös Ruotsin kansalaisia ja Ruotsin kansalaisten lähettäminen Turkkiin tuomittavaksi on nähtävästi mahdottomuus.
https://www.expressen.se/nyheter/hogsta-domstolen-stoppar-utlamning/
Erdoganilla on edelleen värisuora kädessä ja peliä pelataan Turkin pressan vaaleihin asti.
Ilmoita asiaton viesti
”Erdogan on listannut 73 henkilöä, jotka hänen mukaansa Ruotsin tulee palauttaa” Tällaisia ongelmia on siis syntynyt Ruotsin avokätisestä maahanmuuttopolitiikasta! – luultavsta sos.demokraattien aikaansaannos.
Kuinka kauan Suomi jatkaa omaa avokätisyyttään, ennen kuin se huomaa, ettei siitä ole muuta luin huonoja seurauksia. Jo nyt ainakin puolessa Suomessa tehdyissä väkivaltarikoksissa on tekija Lähi-idästä tai Afrikasta.
Ilmoita asiaton viesti
Noin voi ajatella vain Erdoganin sätkynukke.
Ilmoita asiaton viesti
höpö höpö!
Ilmoita asiaton viesti
Minulle puolestaan ei ole koskaan selvinnyt, miksi jäsenyyden hakemista piti vitkutella. Viime presidentinvaaleissa vain yksi marginaalinen ehdokas kannatti Natoon liittymistä. Historia on tuomitseva Halosen-Niinistön linjan.
Ilmoita asiaton viesti
Muuan ehdokas puhui kyllä eurooppalaisesta Natosta.
Suomessa oli kyllä tähän vuoteen saakka kepusta – SDP:stä -vassareihin Nato -vastustus suurta, että yhden/kahden puolueen parlamaentaarinen voima ei olisi riittänyt.
Ilmoita asiaton viesti
Niinistö oli oikeastaan viimeinen merkittävä päättäjä Suomessa, joka taipui kannattamaan natojäsenyyttä. Siihen asti hän höperehti eurooppalaisesta puolustuksesta vaihtoehtona Natolle. Höpötykset ”eurooppalaisesta Natosta” kuuluvat tuohon. Ukrainan sotakin on näyttänyt, että Nato on täysin merkityksetön ilman Yhdysvaltoja ja Britanniaa. Ranskan ydinase ei anna suojaa kenellekään, sen ovat osoittaneet viimeistään Macronin viimeaikaiset puheet.
Kääntymisensä jälkeen Niinistö on kyllä kiitettävästi pyrkinyt edistämään jäsenyyttämme.
Ilmoita asiaton viesti
Mikäli ne Ranskan ydinaseet on samaa ’laatua’ kun ydinvoimalat, niin saavat korkeintaan räjäytettyä itsensä ja naapurinsa taivaan tuuliin, siis jos edes toimivat.
Ilmoita asiaton viesti
”- miksi jäsenyyden hakemista piti vitkutella.”
Halonen ja Tuomioja pystyvät vastaamaan tähän parhaiten.
Ilmoita asiaton viesti
Voisi sanoa Nato-ratkaisun menneen yli eduskuntavaalien 1995, 1999, 2003, 2007, 2011, 2015 ja 2019… Ehkä olisi syytä avata myös niitä hyötyjä (en juuri usko että niitä löytyy) joita syntyi Nato-jäsenyyden lykkäämisellä kolmenkymmenen vuoden ajan. Tilanteessa jossa kenelle tahansa oli selvää että ainoa mahdollinen ulkoinen valtiollinen uhka tulee Venäjältä.
Ilmoita asiaton viesti
En ymmärrä, miten Nato-jäsenyyshakemus olisi demokraattisessa maassa puolustusministerin henkilöstä kiinni. Media ei ”yhden totuuden maassa” spekuloi myöskään sillä, kuinka kauan Hulusi Akar jatkaa Turkin puolustusministerinä. Akar hehkutti syksyllä hyökkäystä Irakiin ja Syyriaan ja palasi juuri Moskovasta neuvonpidosta.
Ilmoita asiaton viesti
Enpä ihan noin väittänytkään. Poliittisessa keskustelussa tapahtui alle vyön iskuja, kun joku ihmetteli ”yhden totuuden maassa” parin kuukauden pätkäministerin valintaa pari-kolme kuukautta ennen eduskuntavaaleja.
Ilmoita asiaton viesti
Turkin ja Unkarin ratifiointi voi venyä vuosilla, mutta ei se ole meille ongelma. Ei Naton voima ole Turkissa ja Unkarissa vaan Yhdysvalloissa ja Britanniassa ja meille riittää näiden tuki. Jäsenyys tulee aikanaan kun noiden maiden hallinnot vaihtuvat, nykyisten hallintojen kanssa on turha neuvotella.
Ei kai kukaan tosissaan usko Orbanin vakuutteluja siitä että Unkari ratifioi helmikuussa? Orban odottaa kunnes Turkki on ratifioinut ja se tapahtuu aikaisintaan ensi kesänä, todennäköisesti ei silloinkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Toisaalta Yhdysvalloissa voi olla presidenttinä seuraavien vaalien jälkeen kuka tahansa, myös sellainen, joka kannattaa sitä että pitäköön Eurooppa huolta omista asioistaan. Siksi me kyllä tarvitsemme Natoa ja kaikkien eurooppalaisten Nato-maiden tukea.
Ilmoita asiaton viesti
Natoa toki, mutta on ollut selvästi nähtävissä mitkä maat ovat Naton tukipilareita ja mitkä eivät. Ranska jättäytyi 70-luvulla useiksi vuosiksi Naton ulkojäseneksi eikä tuo vaikuta luotettavalta kumppanilta nytkään. Mitäs arvelet, olisiko Nato uskottava puolustusliitto ilman Yhdysvaltoja ja Britanniaa?
Yhdysvaltain instituutiot ja sen sitoutuminen Euroopan puolustukseen kestivät Trumpin nelivuotisen hullunmyllyn. Trump on jo menneen talven lumia ja muut potentiaaliset äärikonservatiivisetkaan ehdokkaat eivät ole hörhöydessä samaa tasoa Trumpin kanssa. Siksi suhtaudun toiveikkaasti Yhdysvaltain sitoutumiseen Euroopan puolustukseen jatkossakin.
Ilmoita asiaton viesti
USAssa molemmat valtapuoueet kannattavat Ukrainan auttamista – ainakin tällä hetkella.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoittaja on mahdollisesti jopa liiankin vaatimaton tarkassa ennustuksessaan. Joku voisi jopa epäillä, että Suomen Nato-jäsenyys menee useampienkin eduskuntavaalien ylitse.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi on jo Natossa, näin voidaan todeta menköön Unkarin ja Turkin ratifiointi vaikka vuodella eteenpäin.
Mutta ihmettelen suuresti eikö Naton johto saa näitä jäseniään kuriin.
Onko Stoltenperin puhe Suomen ja Ruotsin tärkeydestä Naton pohjoisen sivustan suojaamisessa pelkkää löpinää?! Luulisi että asiaa sen vuoksi suuresti kiirehdittäisiin. ( Tosin, niin kuin totesin. me olemme itse asiassa jo Natossa. Sitä ei Turkki ärhentelyllään muuksi muuta.)
Ilmoita asiaton viesti
Ollaankin jännän äärellä. Kokoomuksen kannatus pompsahti noin 5% Natohakemuksen ansiosta.
Nyt kuitenkin näyttää siltä,ettei jäsenyyttä ratifioida ennen huhtikuun eduskuntavaaleja.
Voisi kuvitella,että arvoton arvonnousu pudottaa kokoomuksen kannatuksen sinne mihin se kuulukin. Miksi se pitäisi olla 25%,jos tavoite ei sitten onnistunut.?
20% on vähintäänkin nokko.
Ilmoita asiaton viesti
En ole lähtenyt yksittäisen puolueen kannatuslukuja puoleen tai toiseen
arvioimaan näissä Ylen kannatusmittausblokeissani. Tuskin keskustelu Nato -jäsenyydestä kovinkaan laantuu. Näyttää siltä, että jäsenyysprosessin loppuunsaattaminen siltä osin kuin se kuuluu istuvalle hallitukselle on seuraavan hallituksen työlistalla.
Ilmoita asiaton viesti
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe 01.01.2023 (11/12)
https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-130830
——
Sauli Niinistön aikaisemmat uudenvuodenpuheet 2013-2022 (kuvalinkin alta löytyy linkki puheen kirjallisesta muodosta, jos varsinainen kuvalinkki ei enää toimi)
https://areena.yle.fi/1-3882220
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän ulkomainen media uutisoi.
Presidentti Niinistö puhui aluksi pitkään Ukrainen sodasta ja Venäjän virhearviosta.
Seuraava teema oli Suomen Nato -jäsenyys. Niinistö sanoi jäsenyyden toteutuvan alkaneen vuoden aikana.
Sitten oli esillä ilmastomuutos ja luontokato. Piti hyvänä, että elinkeinoelämä on aktiivisesti mukana.
”Ihminen on aika epeli” . Varmaan tulee tuosta puheen vertauksesta median kommentoinnissa esille.
Ilmoita asiaton viesti