Norjassa hallitusvastuussa oleva työväenpuolue ei näytä saavan äänestäjien luottamusta
Norjassa vaihtui hallitus vuoden 2021 seurauksena. Pääministerinä toiminut Erna Solberg ja hänen johtamansa Høyre -puolue (H) jäi oppositioon. Tilalle tuli pääministeriksi Jonas Gahr Støre ja hänen johtamansa Arbeiderpartiet -puolue (Ap).
Høyre vastaa Suomen kokoomusta ja Arbeiderpartiet Suomen SDP:tä.
Olen viime kuukausina seurannut hämmästyksen vallassa, miten noiden puolueiden kannatukset ovat kehittyneet. Høyren kannatus on ollut 32-35 %.n tasolla (2021 vaaleissa 20.4 %) ja Arbeiderpartietin kannatus pudonnut 15-18 %.n tasolle ((2021 vaaleissa 26,3 %).
Mitä johtopäätöksiä tuosta voi vetää. Norjan työväenpuolueella valtion kirstun vartijana on suu säkkiä myöten tiukalla eikä siellä lähdetä rahalla äänestäjiä miellyttämään. (vrt Suomi). Vastaavasti Høyren osalta muistetaan ilmeisesti hyvällä pääministeri Erna Solbergin pääministerikautta 2013-2021.
Norjassa ymäristöpuolueen ja sikäläisen keskustapuolueen kannatukset ovat 3-5 %:n seutuvilla.
****
****
Suomen eduskunta palaa tänään joulutauolta. Kukin puolue hio vielä omia vaaliohjelmiaan. Maaseudun Tulevaisuus -lehden mukaan kaksi kolmesta leikkaisi menoja veronkorotusten sijaan. Näyttää siltä, että harva puolue tuskin haluaa esittää Suomen tarvitsemaa julkisten menojen sopeutusohjelmaa . Eilen mm. PS teki mahalaskun omassa talousojelmassaan. Siitä puuttuvat euromääräiset säästönumerot ja sitä kautta konkretia pääosin kokonaan. Kehitysapu ja maahanmuutto alkaa olla kulunut levy ja se ei nyt enää riitä sopeutustoimiin.
”Näyttää siltä, että harva puolue tuskin haluaa esittää Suomen tarvitsemaa julkisten menojen sopeutusohjelmaa.”
On helppo homma puhua menojen leikkauksista ja äänestäjien on todellakin helpompi hyväksyä menojen leikkaukset kuin verojen korotukset.
Se perustuu siihen väärään käsitykseen että olisi olemassa turhia menoja, joista olisi helppo leikata, ilman että siitä olisi itselle mitään haittaa.
Oikeasti nämä kaikki menot on kovin tarkkaan harkittuja, myös tämän hallituksen tekemät uudistukset ovat tärkeitä. Kaikki leikkaukset vaikuttavat negatiivisesti yhteiskunnan tarjoamiin palveluksiin.
Kaikkein helpoin tapa tasapainottaa valtion taloutta olisi siis nostaa verotuksen tasoa.
Mutta toki leikkauksiakin pitää tehdä. Pitää vain yrittää etsiä sellaisia leikkauskohteita jotka olsivat kaikkein vähiten vahingollisia yhteiskunnalle.
Tällainen leikkaustoiminta pitäisi olla muutenkin jatkuvaa, vallitsevasta taloustilanteesta huolimatta. Pitäisi olla joku komitea joka laittaisi asioita tärkeysjärjestykseen ja niistä vähemmän tärkeistä asioista pitäisi sitten menoja leikata säännöllisellä tavalla, talouden tilasta riippumatta.
Ilmoita asiaton viesti
Jos käydään budjetin – k a i k k i – tulo- ja menomomentit läpi, löytyy
enemmän kuin yksi momentti, joiden tarpeellisuuden voi asettaa kyseenalaiseksi ilman, että momentin kokonaan poistolla tai osittaisella leikkaamisella on kielteisiä vaikituksia. Tässä tarkoitan myös tulomoentteja – esim. työmarkkinajärjestöjen verovähennysoikeus -, jonka vähennysoikeuden poisto lisäisi verotuloja satoja miljoonia. Mutta nämä ay- ym. satraapit, joilla oma palkka on suurempi kuin hallituksen ministerillä uhkaavat jopa yleislakolla, jos tuohon po. vähennysoikeuteen puututaan.
Toinen esim. hyvinvointialueiden määrä, joita on yli puolet liikaa. Säästyvät varat voitaisiin käyttää varsinaisiin hyvinvointipalveluiden rahoittamiseen ja jonojen purkamiseen valinnan vapauden kautta
Jne
jne
Ilmoita asiaton viesti
Onhan se myös kummallista että Sote-uudistuksen myötä jokaisen alueen johdolle maksetaan enemmän kuin ministereille tai kansanedustajille.
Paljonko on kaikkiaan Sote-alueiden hallintokustannukset?
Ilmoita asiaton viesti
esim. työmarkkinajärjestöjen verovähennysoikeus -, jonka vähennysoikeuden poisto lisäisi verotuloja satoja miljoonia.
Toinen esim. hyvinvointialueiden määrä, joita on yli puolet liikaa.
Hyvä on, varmaan hyvinvointialueita voisi yhdistää, mutta tuleeko siinä säästöjä muuten kuin johtoportaan osalta ja johtajat on jo palkattu ja niillä on irtisanomissuojat ja mahdollisesti kultaiset kädenpuristukset.
Toki niitä voi yhdistää minun puolestani, mutta tässä vaiheessa säästöjä tuskin syntyy.
Ammattiyhdistysten verottomuudesta voidaan luopua. Ammattiyhdistyksiä voisi muutenkin heikentää, ainakin lakko-oikeuksien osalta. Mutta kyllä ammattiliittoja edelleen tarvitaan, onhan kokoomusväelläkin omansa.
Kokoomuksen liitto persujen kanssa tulevassa hallituksessa merkitsisi kehitysavun lopettamista ja humanitäärisen maahanmuuton loppumista, mutta se voi myös olla pitkä prosessi, kun ne kansainväliset sopimukset, joiden mukaan nyt toimitaan, pitäisi tulkita eri tavalla tai irtisanoa. Ulkomaiset sopijakumppanit eivät tietenkään tykkää tästä.
————————
Työvoiman hankinta yritysten tarpeisiin ulkomailta tulee erittäin hankalaksi, mikäli persut tulee kokoomuksen kumppaniksi seuraavaan hallitukseen. Vaikka miten veroja alennettaisiin,
se torppaisi mahdollisuudet kansantalouden kasvattamiseen yritystoiminnan piristämisen kautta, ja huoltosuhteen heikkenemisen pysäyttämiseen.
Persuille maahanmuutto on se ykkösjuttu, mistä ne ei voi perääntyä, sillä se on heidän äänestäjilleen se tärkein juttu, oikeasti se on se ainut juttu miksi persut on olemassa. Maahanmuuton torppaaminen on siis tulevan oikeistohallituksen hinta. Kannattaako se hinta maksaa persujen kannatuksen kasvun pysäyttämiseksi? Arvovalinta sekin.
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsissa on sama peli .Hallitus + SD ovat luisussa.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta pääministeripuolue (Moderaatit) saa suuremman kannatuksen kuin syyskuun vaaleissa.
Hallituksen ulkopuolelle jätetty SD sen sijaan on menettänyt kannatusta
Vihreitten kannatus romahtanut, nyt 2,4 %
https://www.aftonbladet.se/nyheter/kolumnister/a/l348pL/aftonbladet-demoskop-stodet-for-mp-har-halverats-sedan-valet
Ilmoita asiaton viesti
Luisussa?
Moderaatit +0,3 % ja SD +2,2 %.
Ilmoita asiaton viesti
SD:n kannatus on tuossa alempi kuin syyskuun vaaleissa.
Ilmoita asiaton viesti
Totta. En lukenut artikkelia.
Ilmoita asiaton viesti
Onkohan tuo Arbeiderpartiet keksinyt tai nostanut omaisuusveroa (formueskatte)? Näyttää meinaan maasta lähtevän miljardööri pyöreästi joka toinen päivä. Vuoden vaihteen nurkilla heitä oli lähtenyt n. 50 ja omaisuutta näillä oli karvan alle 500 mrd NOK. Joku lohiverokin sinne tuli, vissiin ihan uutena verona.
Ilmoita asiaton viesti