Nykyiselle vihervasemmistohallitukselle  “paksuja” risuja taloudenpidosta

Talouspolitiikan arviointineuvosto arvostelee  kovin sanoin  Sanna Marinin hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikkaa (Raportti)

–> Finanssipolitiikan viritystä voidaan pitää liian löysänä

–> Hallitukselta uupuu kunnon suunnitelma julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi.

Eihän tämä yllätä talousasioita seuraaville.

Viimeksi eilen Op-ryhmä kuukausikatsauksesaan (Suhdanne-ennuste tammikuu) totesi  talouskasvun hidastuvan tänä vuonna 0,5 %:iin .

Julkisen talouden tasapaino jää katsauksen  mukaan odotuksia heikommaksi verotulojen arvioitua hitaamman  kehityksen takia. Valtion budjetin menot kasvavat poliittisten päätösten takia, joka johtaa  budjettivajeen kasvuun.

Eduskunnan  tietopalvelun  laskelman mukaan hallituksen politiikalla vuonna 2023  valtion budjetin alijäämä on 3,6 miljardia eli kaukana hallitusohjelman budjetin tasapainopuheista. Minä sanon ja toistan aikaisemman täällä sanomani, että valtion budjetin alijäämä vuonna 2023 on 5-6 miljardia vuonna 2023 ja kuntien alijäämät päälle – jos vihervasemmistohallitus ei tee nopeasti ainakin 180 asteen käännöstä hallitusohjelman talous- ja työllisyyspolitiikkaan.

Annetaanko asioiden valua Suomen nykyisen hallituksen toimesta  käsistä, vaikka aivan varmaa on koko Suomen julkistaloutta uhkaava  rahoituskriisi.

****

Toistan tämän taas:

Suomessa viime vuoden eduskuntavaalien jälkeen on ollut jo kaksi hallitusta (Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelma   ja   edellisestä kloonattu  pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma), jotka  “viis veisasivat”   valtiovarainministeriön asiantuntijoiden   helmikuussa 2019 julkaiseman virkamiespuheenvuoron  (s. 27) varoituksista , että 

  1. “Julkinen talous on aiempaa heikommassa kunnossa kohtaamaan ikäviä yllätyksiä
  2. “Julkisen talouden kestävyysongelmaa ei ole ratkaistu.”
****
SJPHKI

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla. Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu