On tehtävä  laajaa korjausliike valtion- että koko julkistalouteen

Pääministeri Petteri Orpo hallitus kokoontuu tällä  viikolla budjettiriiheen päättämään eduskunnalle annettavasta vuoden 2024 valtion budjetista.

Lähtökohta on vaikea, kun odottamassa on valmiina  vähintään  10 miljardin  tasossa oleva alijäämää (VM:n pohjaehdotus ) – ja talouden taantuminen (talousennusteet).

Eilen  YLE teki uutisen kasvavista valtion korkomenoista viime vuodesta 2022 vuoteen 2024 liki 3 miljardilla. Kysyin täällä ennen vaaleja  monta kertaa, mistä muista menoista nuo menot ovat   poissa, vai otetaanko lisää velkaa korkomenojen maksuun. Vastauksia ei monelta puolueelta saatu, tuskin nytkään tällä viikolla.

****

Minulla on vahvistunut käsitys, ettei valtiovarainministeriön ennen vaaleja   esittämä kahden vaalikauden ( 6 + 3 mrd )  vakautusmalli    ole enää  riittävä   valtion budjetin menojen ja tulojen saattamiseksi tasapainoon. Talouspolitiikan arviointineuvosto  (ss. 4-5) esitti helmikuussa vakautusmalliksi  vuositasolla 0,4–0,6 % BKT:sta suuruisia  toimenpiteitä   kahden hallituskauden ajaksi. Tuo malli on käsittääkseni tehokkaampi kuin valtiovarainministeriön mallia toimivampi.

→ Edessä on monta  vaalikautta  vaativa julkistalouden vakautus, joka  vaatii  tässä ja nyt yhteistyötä yli hallitus- ja oppositiorajojen.  Mikä on tuoreempi kehitysura vuoteen 2027 saakka  alijäämäksi ( Tämä alla oleva taulukko esitettiin   25.08.2023 valtiovarainministeriön tiedotustilaisuudessa ) . Pysyykö alijäämä 1o miljardin tasossa koko vaalikauden, vaikka tehtäisiin edellä mainittu valtiovarainministeriön 6 miljardin sopeutus. Suomen tilanne on vain se, että menot näyttävät paisuvan (valittu sana) nopeammin kuin tehtävät  vakautus- ja säästötoimet.

→ Suomen velkaantumista vähäteltiin eräillä tahoilla ennen vaaleja. Milloin tunnustetaan se tosiasia yli hallitus- ja puoluerajojen, ettei talouskasvulla saatikka tehtävillä vakautus- ja säästötoimenpiteillä saada menoja ja tuloja tasapainoon. On tehtävä  laajaa korjausliike koko valtion- että koko julkistalouteen.

→ Julkisuudessa alkavat  monet  ekonomisit     pohtia  esillä olleita kovempia toimenpiteitä julkistalouden  vakauttamiseksi. Muuttuvassa maailmanpolitiikan tilanteessa ei tiedä varmasti, ovatko lainahanat Suomelle ja monille muillekin maille auki viime vuosien malliin.

 

SJPHKI
Helsinki

Länsidemokraatti. Politiikan ja urheilun laaja-alainen seuraaja koti- ja ulkomailla. Asioiden puolesta toimija. Vuosikymmenien työura viidellä eri vuosikymmenellä maataloustöistä asiantuntija- ja johto- sekä luottamustehtäviin (Eduskunta, ministeriö, keskusvirasto, liikelaitos, osakeyhtiö, poliisihallinto ja työnantajaliittotaso, urheiluseuratoiminta, reservin upseeri) kahdella yliopistotutkinnolla.
Suomen tulee olla mukana läntisten demokratioitten yhteistyöjärjestöissä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu