Onko hyvinvointialueilla esteellisyystilanteet hallinnassa ?

Ennen hyvinvointialueiden viime vuoden aluevaaleja  kirjoitin täällä  ja kysyin  kuinka monessa hallintoportaassa saman henkilö  voi olla mukana ( 1.  ministerinä hallituksessa, 2.  eduskunnassa kansanedustajana, 3.  hyvinvointialueen valtuustossa/hallituksessa/muussa luottamuselimessä 4.  kotikuntansa  valtuustossa/hallituksessa/muussa luottamuselimessä 5. tai muussa  päätöksentekoelimessä, joka käsittele samaa asiaa kuin hyvinvoinalueen hallinto). 

***

Tuossa  15.09.2021  US-blogissani  viittasin  Kuntaliiton sivulla  määriteltyihin esteellisyysperusteisiin , joita voi lähtökohtaisesti hyvin soveltaa saman henkilön istumiseen  yhtä aikaa monen julkisen hallinnon  päätöksentekotason hallintoelimissä.

***

Viime viikkoina ja päivinä esteellisyysasiat ovat nousseet esille hyvinvointialueen  viranhaltijan/työntekijän osalta.  Lääkärilehdessä kritisoitiin valtiovarainministeriön ohjauskirjettä , ettei  yksikään hyvinvointialueen työntekijä ei voi olla aluehallituksen jäsen (ks. Ylen jatkouutisointi ). 

Nyt  esteellisyysasiat ovat   laajenemassa lisää,  kun julkisuudessa on uutisoitu hyvinvointialueiden pyrkivän kiertämään kilpailutusta  perustamalla omia in-house yhtiöitä  ja kaappaamalla  soten tukipalveluja  omaksi hoidettavakseen. Tulee uusia pulmia välttää in-house yhtiöiden päätöksenteossa  jääviystilanteita. 

Tuossa Ylen uutisoinnissa viitataan  kuntaministeri Sirpa Paateroon, joka on luvannut ministeriön selvittävän esteellisyysasiaa. Jääviysasiat ovat vain osa hyvinvointialueiden säännöksiin ja hallintomalliin    jääneitä valuvikoja, joita seuraava hallitus joutuu korjaamaan. Nykyinen hallitus ei enää ehdi antamaan eduskunnalle hallituksen lakiesityksiä. Mutta oliskohan jokaisella hyvinvointialueella syytä ottaa nämä jääviysasiat kaikilta osin  yhteiseen keskusteluun puolueisiin katsomatta ennen kuin hallintotuomioistuimet  täyttyvät  valitusruuhkan.