Oppositio on saanut  ulkopolitiikassa pyytämättä  aineksia irtopistepolitikointiin   

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan on kirjattu lukuun 8. Suomen Uuden aikakauden ulko- ja turvallisuuspolitiikka:

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perustana ovat oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet, tasa-arvo ja demokratia. Tiivis yhteistyö kumppanimaiden kanssa, hyvät kahdenväliset suhteet sekä monenkeskisen kansainvälisen oikeuden kunnioittaminen ja vahvistaminen ovat Suomen kansainvälisten suhteiden kulmakiviä. Euroopan unioni ja puolustusliitto Nato muodostavat Suomen ulkopolitiikan yhteistyövaraisen ytimen.

→ Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimpinä päämäärinä on turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Suomi toimii sotilaallisten uhkien ehkäisemiseksi sekä jännitteiden vähentämiseksi.

→ Suomi on Nato-jäsenyytensä myötä sotilaallisesti liittoutunut maa. 

→ EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä kauppapolitiikka määrittävät keskeisesti Suomen kansainvälisiä suhteita. Suomi edistää EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen roolin vahvistamista.

*****

Noiden periaatteiden johtaminen  tapahtuu  perustuslain 93 §:n   mukaan tasavallan presidentin johdolla yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.

*****

Viime vaalikaudella valmistui  eduskunnan perustuslakivaliokunnan (PeVL 30/2020 vp )  valtioneuvostolle osoittama selvitys eduskunnan tiedonsaantioikeuden toteutumisesta (sisältää muiden valiokuntien lausunnot).

”Perustuslakivaliokunnan selvityksen mukaan laaja tietojensaantioikeus on ensinnäkin osa parlamentarismia ja parlamentaarista valvontaa. Kun valtioneuvoston jäsenten on perustuslain mukaan nautittava eduskunnan luottamusta, eduskunnalla on vastaavasti oltava mahdollisuus saada tarvitsemansa riittävät ja luotettavat tiedot luottamuksensa arvioimiseksi. Toinen rajoituksetonta tiedonsaantioikeutta edellyttävä tekijä on eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettivalta. Myös sen käyttämiseksi eduskunnalla on oltava saatavissa riittävästi luotettavaa tietoa. Eduskunnalla on kolmanneksi toimivaltaa kansainvälisissä asioissa ja EU-asioissa, kun se osallistuu kansainvälisten velvoitteiden voimaansaattamiseen ja EU-asioiden valmisteluun. Tämän toimivallan käyttäminen edellyttää niin ikään tehokasta ja laajaa oikeutta tietojen saamiseen.” 

Nykyinen ja edellisetkin presidentit ovat nykyisen perustuslain aikana  ulko- ja turvallisuuspolitiikassa  tarkoin noudattaneet eduskunnan ehdotonta tiedonsaantioikeutta. Sama koskee kaikkia muitakin asioita.

Eduskunnan ehdotonta asemaa  ylimpänä vallan käyttäjänä  ulko-ja turvallisuuspolitiikassa linjattiin jo hallituksen esityksessä ( HE 1/1998) eduskunnalle uudeksi Suomen Suomen perustuslaiksi ja perustuslakivaliokunnan antamassa mietinnössä  (PeVM 10/1998 vp). Sen mukaan, jos tasavallan presidentin ja eduskunnan näkemys on jossakin asiassa  poikkeava , eduskunnan kanta ratkaisee.

*****

Tällä  viikolla kesken valtion vuoden 2025 talousarvion lähetekeskustelun alkoi suurin oppositiopuolue pommittaa pääministeriä yhden hallituksen ministerin tekemästä päätöksestä. Asialle lisäsi löylyä, kun   asiasta etukäteen tietämätön  tasavallan presidentti  kritisoi  po. ministerin toimintaa.  Näin katsomon puolelta näytti ja näyttää, että   po.  ministeri tunaroi pahemman kerran. Kysymys oli viime kädessä Ukrainan tukemisesta ja Suomen mukana olosta  tiiviisti länsimaiden rintamassa. Kyseinen ministeri syötti  suoraan Venäjän lapaan ja sai siltä suunnalta  tunnustusta. Niin siinä kävi.

Eduskunnan oppositio on saanut pyytämättä  lisää irtopistepolikointiin aineksia, kun hallituksen sisällä ei yhteinen kanta pitänyt. Suomi   äänesti YK:n yleiskokouksessa   viime viikolla suuren enemmistön mukana  ja  vaati Israelia lopettamaan palestiinalaisalueiden miehityksen ja siirtämään juutalaissiirtokuntien asukkaat pois.  Suomen kanta oli etukäteen käsitelty TP-utvassa ja perustui  YK:n Kansainvälisen tuomioistuimen neuvoa-antavaan näkemykseen.  Tämä ei kahdelle hallituspuolueelle jälkikäteen sopinut, vaikka puolueet olivat TP-utvassa mukana asiaa päättämässä.   Alle asteikon  meni kyllä eräät  puheet ja kirjoitukset.

Tasavallan presidentti eilen YK:ssa